Tämä viikko 142-143: Ruotsi

Tämä viikko 142-143: Ruotsi

Tukholma, Djurö ja Småland, Ruotsi 12.-20.7.2016

Vauhdikas reissu Ruotsiin, joka pääsi yllättämään hyvinkin positiivisesti. Reiluun viikkoon mahtui hemmottelua saaristossa, turisteilua ja matkabloggaajaseminaari Tukholmassa sekä retki Peppi Pitkätossun jalanjäljissä Smälandiin.

Tämä viikko 142-143: Ruotsi

Tämä on viikottainen päiväkirjani, jossa kerron elämästäni läppärikulkurina. Näiden postausten kannalta viikko on torstaista keskiviikkoon ja numerointi juoksee eteenpäin ensimmäisestä postauksesta 31.10.2013 alkaen. Kuvituksena käytän lähinnä viikon varrella kertyneitä Instagram-otoksiamme sekä Snapchat-kuviani (tunnukseni on kotonakaikkial).

TBEX matkabloggaajasemma tarjosi heinäkuussa hyvän tekosyyn Ruotsin matkalle. Olin aiemmin tutustunut pelkästään Tukholmaan ja siihenkin lähinnä risteilyjen päivävisiittien muodossa, joten oli todellakin jo aika sukeltaa syvemmälle.

Hej Tukholma

Tukholma, Ruotsi

Ehdin ensimmäisenä päivänä – tiistaina – vain heittämään tavarani Forenomin meille suomalaisbloggaajille tarjoamaan upeaan kämppään, sillä jatkoin heti bloggaajamatkalle Tukholman saaristoon. Djuronäsetin hotelli ja kokouskeskus Tukholman saaristossa, yllättävän lyhyen bussimatkan päässä keskustasta, hemmotteli meitä vuorokauden verran.

Aloitimme herkkulounaalla meren äärellä, sateen vaihtuessa hiljalleen auringonpaisteeksi. Tarjolla oli paikallisista raaka-aineista tehtyä lähiruokaa, joka katosi hetkessä nälkäisten bloggarien vatsaan. Kunhan kaikki vain olivat ensin saaneet riittävästi kuvia, tietenkin.

Lounas merinäkymillä

Djurönäset, Ruotsi

Sama linja jatkui illallisella, kylläpä vaan oli hyvää! Illan aikana ehdimme myös nautiskelemaan paljusta ja saunasta, ja muutamat rohkeat – minä mukaanlukien – meren vilvoittavista aalloista. Rantaterassilla live-bändi soitteli jazzia ja olut tarjoiltiin huuruisen kylmänä.

Djuronäset herkkuja

Aamulla heräsin ajoissa, sillä halusin testata hotellin saunamaailman ennen Tukholmaan paluuta. Olin ilmeisesti ainoa aamuvirkku, sillä sain nautiskella neljästä erilaisesta saunasta ja elämyssuihkusta – väriä, ääniä, tuoksuja! – omassa rauhassani.

Saunan jälkeisessä tyyneydessä ja vatsa täynnä maittavia aamiaisherkkuja olinkin valmis kohtaamaan päivän pettymyksen. Meille oli tarjolla ajelu piensukellusveneellä, mutta en millään keksinyt miten pääsen rikkinäisen polveni kanssa pujottautumaan veneen pienestä suuaukosta. Jäin siis rannalle kuvailemaan ja kateellisena mutisemaan. Onneksi oli sentään ne kauniit saaristomaisemat ihailtavina.

Vesitouhuja Djuronäsetissa

Tukholmaan palattuani hektisen ohjelman piti jatkua valokuvauskierroksella, mutta jonkin sekaannuksen takia oppaamme ei ilmestynyt paikalle.

Tukholman Gamla Stad

Pyörimme muutaman muun osallistujan kanssa hetken vanhassa kaupungissa, ennen kuin palasin asunnolle hyödyntämään ilmaantuneen vapaa-ajan. Eli – pikaisen take away lounaan jälkeen – ottamaan kunnon torkut kämppämme ihanan pehmessä sängyssä. Saatuani univelkaa hieman kuitattua olikin hyvä jatkaa talon sisäpihalle Forenomin järkkäämiin grillibileisiin, heidän väkeään ja kanssabloggaajia tapaamaan.

Forenomin ihana kämppä

Kungsholmen, Tukholma, Ruotsi

Torstaina pidimme muutaman muun bloggaajan kanssa turistipäivän, hyödyntäen Visit Swedeniltä saamiamme Tukholma-passeja ja metrokortteja. Aloitimme Globenin SkyView-näköalahissistä, eli Globenin pallon päälle kuljettavasta läpinäkyvästä pallosta. Täytyy myöntää, että näköalat olivat hieman pettymys, enkä ehkä suosittelisi tätä ihan ensimmäiseksi jutuksi Tukholmassa. Jos aikaa on reilusti, niin silloin mikä ettei. Paikalla kannattaa olla ajoissa aamulla, sillä paikkoja on rajoitetusti ja jotkut meidän jälkeemme tulleet saivat ajan vasta useamman tunnin päähän.

Globenilta palasimme vanhan kaupungin kulmille ja hyppäsimme vesibussiin. Vaikka sekä Helsinki että Tukholma ovat molemmat meren äärellä, niin Tukholma on paljon selkeämmin veden ympäröimä. Veneillä pääsee kulkemaan suhteellisen kätevästi paikasta toiseen eikä näkymissä ole valittamista.

Me hyppäsimme pois Gröna Lundin pysäkillä nauttiaksemme hetken huvipuistotunnelmasta. Gröna Lundin versio ketjukeinukarusellista oli hieman villimpi kuin Särkänniemen vastaava. 120 metrin korkeuteen nouseva ja parhaimmillaan 70km/h pyörivä laite tarjosi sekä adrenaliiniryöpyn että yhdet parhaista näkymistä Tukholman ylle. Voitti kyllä selkeästi aiemmin päivällä kokeilemamme SkyViewn!

Keinukyydin jälkeen suuntasimme hieman toisenlaisen viihteen pariin, eli Fotografiska-museoon ja valokuvien maailmaan. En tiedä miksen ole museossa aiemmin käynyt, mutta nyt se kyllä päätyi ehdottomaksi kohteeksi jokaiselle Tukholman vierailulleni.

Turistipäivä Tukholmassa

Parin päivän turisteilun jälkeen vuorossa oli varsinainen TBEX-seminaari. Puheissa oli muutama todella hyödyllinen, osa taas tuntui ajanhukalta. Mutta kuten aiemmissakin TBEXeissa, parasta antia olivat tapaamani kanssabloggaajat ja kaikki mielenkiintoiset keskustelut. Pääsimme myös tutustumaan mm. Vasa– ja Abba-museoihin iltajuhlien merkeissä. Jälkimmäinen oli todella viihdyttävä kokemus, sinne kannattaa suunnata kaveriporukalla hassuttelemaan!

Vasa museossa

TBEX:in jälkeen jatkoin pressimatkalle Smålandiin, Peppi Pitkätossun jalanjäljille. Haettavana olisi ollut monta muutakin matkaa, mutta valinta oli minulle helppo. Astrid Lindgrenin valloittava maailma, Kastholman historiallinen linna ja retki aurinkoiseen saaristoon, siinäpä kuin minulle räätälöity yhdistelmä.

Smålandin kierros

Astrid Lindgrenin Maailma Vimmerbyssä oli selkeästi lapsiperheille suunnattu, mutta kyllä tällainen Astridin tarinoiden parissa kasvanut aikuinenkin viihtyi paremmin kuin hyvin. Sisäinen lapseni hymyili leveästi hyppelehtiessäni kohteesta toiseen: Kissankulma, Huvikumpu, Matiaksenlinna…

Pepin luokse kylään

Astrid Lindgrenin maailma, Vimmerby, Ruotsi

Elämyspuisto tuo Astridin luomukset henkiin upeiden lavasteiden ja näyttelijöiden avulla. Kävijä pääsee itse seikkailemaan eri rakennuksissa ja ympäristöissä, ja ainakin minuun puiston lämminhenkinen ja ihmisläheinen toteutus iski paremmin kuin Disneyn kiiltokuvamaailma.

Astrid Lindgrenin maailma

Puistossa on myös useita mukavia ravintoloita ja kahviloita, joiden tarjonta perustuu lähiruokaan. Itse söimme lounasta ravintolassa, jossa kaikki tarjolla ollut ruoka oli tuttua Astridin kirjoista. Pannukakkua ja pekonia lounaaksi, miten olisi? Minulle maistui.

Perinneherkkuja

Astrid Lindgrenin maailman lähistöltä löytyy myös Astrid Lindgrenin Näs, joka on yhdistelmä museota ja taidepuistoa. Astridin lapsuuskotiin pääsee tutustumaan asiantuntevan oppaan johdolla ja varsinaisessa museonäyttelyssä hyppäämään syvemmälle Astridin elämään. Aika uskomaton nainen, pakko sanoa!

Astrid Lindgrenin Nääs

Astrid Lindgrenin Näs, Vimmerby, Ruotsi

Museokierroksen jälkeen livahdin hetkeksi omaan rauhaani taidepuistoa kiertelemään. Tästä tuli lopulta yksi päivän kohokohdista, sillä puisto oli kerrassaan lumoava kokemus täynnä pieniä yksityiskohtia, ennakkoluulottomuutta ja ajatuksenherättäjiä.

Toivetaidetta

Astrid Lindgren's Näs, Vimmerby, Ruotsi

Illalla herkuttelimme vielä majapaikkamme Vimmerby Stadshotellin ravintolassa. En ollut oikeastaan edes ajatellut pressimatkamme ruokailuja, sillä olin niin innostunut kohteista. Mutta kyllä ne ruotsalaiset vaan sen ruuankin osaavat hoitaa. Ja oluenpanon.

Herkkuja Vimmerbyssä

Toisena matkapäivänä oli vuorossa osuus, jonka olin ajatuksissani kokonaan ohittanut. Osalle matkakumppaneistani se taas oli koko retken kohokohta. Kyseessä oli Glassriketin alue, eli ”lasin valtakunta”. Vierailimme kahdella lasitehtaalla ja täytyy myöntää, että olin positiivisesti yllättynyt.

Lasitaidetta

Olin odottanut jotain yksitoikkoisempaa ja tylsempää, mutta varsinkin näyttelyosioissa oli mitä mielikuvituksellisempia töitä. Tuo gorillatäti melkein lähti mukaani.

Lisää lasitaidetta

Kalmarin kaupungissa kiertelimme oppaan kanssa. Tämä opas ei ilmeisesti ollut tottunut kameraan kiinni kasvaneisiin matkabloggaajiin, sillä hän kiirehti eteenpäin niin vauhdilla, että saimme hädin tuskin kuvia otettua reitin varrella.

Kalmarin kaupunki

Kalmarin linnalla meillä onneksi oli enemmän aikaa ja kiertokävelyn lisäksi minuutteja kului rutkasti kameran takana – ja joidenkin kohdalla myös edessä. Linna kaikkine tarinoineen oli todella kiinnostava, varsinkin koska se on vahvasti sidoksissa myös Suomen historian käännöksiin.

Kalmarin linna

Kalmarin linna, Kalmar, Ruotsi

Viimeisenä matkapäivän aloitimme yltäkylläisellä fikalla – eli kahvihetkellä – pienessä Mörtforsin kylässä. Pöydät notkuivat monenmoisia herkkuja ja itse kylä pienen virran rannalla oli mitä idyllisin. Voiko tuollaisia paikkoja edes olla olemassa?

Unohtumaton fika

Päivän vietimme Idön saarella Itämeren syleilyssä. Västervikin kaupungista mantereen puolelta pääsee Idölle – ja monelle muullekin saarelle – kätevästi yhteysveneellä. Idön erikoisuus on korkea luotsitorni, jonne kiivettyään pääsee nauttimaan upeista maisemista saariston yli.

Idön saarella

Sisämaan asukkina saaristoelämä on ollut minulle harvinaista herkkua, mutta voisin hyvin kuvitella viettäväni jonkin kesän jollain viihtyisällä Itämeren saarella rennosti eläen ja luonnosta nauttien. Talveksi lähtisin kyllä karkuun.

Idön saari-idylliä

Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja junan puksutellessa illan hämärässä Tukholman asemalle jatkoin matkaa suoraan lentokentälle ja Helsingin koneeseen. Vantaan kämpillä sänkyyn kaatuessani – siinä kahden aikaan yöllä – oli aika matkustanut olo. Miten reiluun viikkoon mahtuukin niin paljon kokemuksia ja elämyksiä? Ja vielä tuossa ihan kulman takana, naapurimaassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *