Tämä viikko 47: Zagreb ja Plitvice

Märillä jaloilla
Plitvice, Kroatia

Zagreb ja Plitvice, Kroatia 11.-17.9.2014

Torstai ja perjantai kului syksyisesti. Tiedäthän sellaiset harmaat ja sateiset päivät, jolloin on ihana käpertyä sohvalle viltin ja teekupposen kanssa? Juuri sellaisia olivat minun torstaini ja perjantaini Zagrebissa. Naputtelin päivät koneellani ja illalla viritin How I Met Your Motherin Netflixistä pyörimään.

Launtaina napattiin sateenvarjot messiin ja ratikoitiin keskustaan. Vanhan kaupungin mäeltä aukesi hienot näkymät kaupungin yli.

Näkymä vanhankaupungin mäeltä

Mäeltä löytyy myös Särkyneiden suhteiden museo (Museum of Broken Relationships), jonne ihmiset ovat lahjoittaneet särkyneisiin suhteisiinsa liittyviä esineitä tarinoineen. Todella mielenkiintoista! Välillä hihitin ääneen, välillä nieleskelin kyyneliä, muutaman kerran olin vain ihan ymmälläni maailman menosta ja pari kertaa mietin, että toi on niiiin tuttua.

Museon jälkeen pyörittiin hetki kaupungin vanhoja osia, pikkukujia ja kukkaistutuksia ihailemassa. Tkalciceva-katua reunustavista ravintoloista valittiin se rennoimman (ja edullisen) näköinen ja istahdettiin lounaalle. Sitten vielä ratikoilla seikkaillen juna- ja bussiaseman kautta kotiin, taskussa liput sekä sunnuntaille että keskiviikolle.

Sunnuntaina herättiin vaihteeksi herätyskellon pärinään. Puhelin kertoi, että viime herätys oli ollut tasan viikkoa aikaisemmin, sunnuntaina. Toiset herää viikolla kelloon, me sunnuntaisin… No joo, ylös noustiin ja puoli kasilta oltiin jo tihkusateessa tarpomassa ratikkapysäkille. Vähän tuo keli arvelutti, mutta olin nähnyt niin monia upeita kuvia Plitvicen kansallispuistosta, että sinne oli päästävä. Vaikkakin satoi vettä ja bussimatkaan meni pari tuntia.

Tästä se seikkalu sitten lähti. Aluksi poluilla oli ihmisiä ihan ruuhkaksi asti, mutta pian päästiin väljemmille vesille.

Plitvice

Aivan mahtavan upeita maisemia. Harmaa sää vaikeutti kuvien ottamista, eikä syksyinen väriloisto ainakaan näissä kännykkäkuvissa pääse oikeuksiinsa. Mutta uskokaa minua, upeaa oli!

Kaunis Plitvice

Koska koko kesä on ollut täällä päin sateinen ja viimeiset viikot vettä on tullut melkein joka päivä, niin myös puistossa sitä oli riittämiin. Vesi ei pysynyt uomissaan, vaan kaikkialla ympärillä virtasi pieniä (ja vähän isompiakin) puroja ja vesiputouksia.

Niin paljon vettä!

Polut olivat monesta kohtaa veden vallassa ja useita reittejä oli jopa suljettu. Näistä ei oikein ollut missään tietoa, joten jouduimme palaamaan useaan otteeseen takaisinpäin samaa reittiä. Näin saimmekin kulumaan monta tuntia pelkästään yläjärvillä (alue siis jakautuu ylä- ja alajärviin, joiden välillä kulkee venekuljetus).

Itse olin valinnut aamulla vaellussandaalit jalkaani, onneksi. Antti sai useampaan kertaan joko kiipeillä polun vieren rinteillä tai riisua kengät jalastaan. Minä vain kahlasin eteenpäin viileän veden huuhtoessa jalkoja.

Paljain jaloin tulvassa

Palattuamme lähtöpisteeseemme hyppäsimme venekyytiin alajärville. Perillä onneksi tajusin kysyä reiteistä infosta ja selvisi, että kaikki järven reunaa bussipysäkille vievät polut oli suljettu. Alajärvien puolella olisi ollut myös suuri ja hieno vesiputous, mutta koska sieltäkään ei olisi päässyt pysäkille vaan olisi pitänyt palata sama reitti takaisin, emme enää ehtineet sinne. Palasimme siis veneellä takaisin. Tässä kohtaa aurinko pilkisti hetken ja sain kuvaan sinisen taivaan.

Ankkuli ja hetkellinen sininen taivas

Vaikka meille osuikin hyvin vetinen kokemus Plitvicestä, niin oli se vaan hyvä päivä! Seikkailu veden ihmemaailmassa :) Ja nythän voi mennä kuivemmalla kelillä uudestaan ja edessä on ihan uusi kokemus.

Plitvicen järviä

Maanantai kului totuttuun tapaan sohvalla sadetta paossa, läppäri sylissä. Tiistaina aurinko pilkotti pilvien raoista, joten lähdimme taas käymään kaupungilla. Ostoksille piti päästä, sillä unohdin sateenvarjoni Plitviceen ja näillä keleillä varjo on kyllä enemmän kuin tarpeen. Löysin uuden paikallisesta tavaratalosta, samalla mukaan tarttui sukkia, sukakhousuja ja kameralaukku. Tuloksekas retki siis. Lounaaksi käytiin testaamassa “katuruokaa” tarjoileva Mundoaka, jota minulle oli kehuttu. Söin sisilialaispizzan, joka oli hyvää ja niin täyttävää, etten syönyt enää mitään muuta koko päivänä. Ruokaa sulatellaksemme käveltiin kotiin ja kuvailtiin matkalla Zagrebin rakennuksia ja puistoja.

puistossa

Keskiviikkona pakattiin jälleen kerran kamat kasaan, heitettiin rinkat selkään ja käveltiin juna-asemalle. Ostettiin evästä ja käytiin kemikaliossa (deodoranttia, huulirasvaa, jne.) tuhlaamassa viimeiset Kroatian kunat. Matka Belgradiin kesti reilut kuusi tuntia ja matka meni mukavasti lukiessani kirjastosta (Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen e-kirjat, ihan paras!) lainaamani pari kirjaa. Belgradissa törmättiin heti kieliongelmiin, kun kierrettiin kolme kioskia saamatta silti ratikkalippuja. Onneksi niitä sai kuskiltakin, joten perille päästiin.

Airbnb-kämppämme on ihanan värikäs ja kotoinen ja sijaitsee mukavan tuntuisella alueella. Ihan ydinkeskustaan on pari kilsaa, mutta tässä ympärillä on vilkas (ostos)katu ja paljon ravintoloita ja muita liikkeitä. Eiköhän tässä viihdytä pari viikkoa. Illalla käytiin vaan kulman takana kaupassa ostamassa aamiastarpeita ja napattiin samalla gyrospitat kreikkalaisesta pikaruokalasta (2,5€, ihanaa olla taas edullisten hintojen maailmassa!).

Tässäpä tämä viikko. Ensi viikko onkin sitten ihan Belgradia. Mukavaa!

—–
Viikkoyhteenvetoni on kuvitettu Instagram-otoksillamme. Käy kurkkaamassa, seuraa jopa!

5 kommenttia

  • Plitviceä on yllättävän paljon hehkutettu tänä kesänä blogeissa ja somessa. Eikä syyttä, näyttää ihan mielettömältä, vesisateesta huolimatta!

    • mirje sanoo:

      Mieletön oli. Vesisade ja kahlaaminen toi ihan oman tunnelmansa, harvoin pääsee sellaista kokemaan.

  • Jaaskarit sanoo:

    Olit ilmeisesti syyskuussa Plitvicessä kuten mekin. Hauskaa, kun satuimme bongaamaan tämän postauksen! Plitvice on kyllä hieno paikka.

  • Jaaskarit sanoo:

    Se olikin muuten lokakuu, kun olimme siellä. Dementia vai mikä se oli..:) No, joka tapauksessa vettä oli paljon, mutta reitit oli auki. Sattui aurinkoinen päivä, joten puisto oli vielä enemmän edukseen!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *