18.-24.9.2014 Belgrad, Serbia
Torstai oli ensimmäinen kokonainen päivämme Belgradissa, eikä kaikki mennyt ihan toiveiden mukaan. Antti meinaan heräsi aamulla hammas hyvin tulehtuneena ja saikin melkein ensi töikseen lähteä etsimään lääkäriä. Onneksi Airbnb-asuntomme vuokraemäntä on vallan ihana ihminen, joka paitsi vei Antin kädestä pitäen hammaslääkäriin, niin myös jäi koko käynnin ajaksi tulkiksi. Ja samoin kahdella seuraavalla käynnillä.
Antin selvittyä hammaslääkäristä kotiin, lähdin minä etsimään meille ruokatarpeita. Muutaman korttelin päästä löysin ison torin, oikean tuoreiden kasvisten aarreaitan. Yhteisen kielen uupumisesta huolimatta sain täytettyä kassini piripintaan luumuilla, sipuleilla, tomaateilla, porkkanoilla ja paprikoilla. Kaupan tiskiltä löytyi juustonpala ja salamia, joka kätevästi viipaloitiin paikanpäällä. Alakerran leipomosta vielä tuoretta leipää ja lounaaksi mukaan paikallinen hampurilainen kaikilla mausteilla. Onnistunut retki.
Antin olo onneksi koheni iltaa kohden ja pääsimme molemmat mukaan World Open Space on Open Space (WOSONOS) -seminaarin aloitustilaisuuteen. Open Spacen ideana on koota yhteen samasta aiheesta kiinnostuneita ihmisiä, jotka yhdessä luovat sisällön ja aikataulun tapaamiselleen. Jokainen osallistuja saa tuoda esiin omat tärkeät aiheensa ja lisätä ne sessioiksi aikatauluun. Jokainen saa myös osallistua juuri niihin keskusteluihin, jotka kokee kiinnostaviksi ja vaikka vaihtaa ryhmää kesken session, jos ei tunne oppivansa tai antavansa mitään.
Tämän kyseisen Open Spacen teemana oli itse Open Space ja se kokosi yhteen harjoittajia ja kiinnostuneita ympäri maailmaa. Paikkana oli hotellin ylimmän kerroksen kokoushuone ja parvekkeelta avautui aika hienot näkymät Belgradin keskustan yli. Tässä esimerkki auringonlaskusta.
Päivät perjantaista sunnuntaihin kuluivatkin tiukasti Open Spacen parissa. Päivittäinen ohjelma meni suurinpiirtein näin: aamupala puoli yhdeksältä, (ns. virallisia) Open Space keskusteluja noin viiteen asti, siitä oluen kautta illalliselle (keskustelujen jatkuessa) ja kymmenen maissa kotiin. Eipä paljon muuta ehtinyt.
Tämä WOSONOS oli vallan mainio ja olin osallisena monissa mielenkiintoisissa keskusteluissa: Miten kutsua ihmisiä mukaan? Mistä minä haluan luopua? Mistä minä unelmoin? Miten tehdä toimintasuunnittelua Open Spacessa? … Pää on täynnä ajatuksia, kysymyksiä ja ideoita. Ja ystävien määrä Facebookissa kasvoi aika monella kiehtovalla persoonalla.
Maanantaina sain vihdoin taas herätä ilman herätyskelloa, eikä sängystä ollut kiire mihinkään. Pidinkin koko aamupäivän “viikonloppua”, join kahvia ja lueskelin blogeja. Iltapäivällä palasin taas töiden pariin ja siellä nämä päivät ovatkin kuluneet. Välillä ollaan käyty hakemassa take away safkaa ja jatkettu taas. Tiistaina käytiin illalla ihan ulkona syömässä, kulman takaa löytyneessä serbialaisessa ravintolassa. Paikka oli täynnä paikallisia, äänekästä puhetta ja tupakansavua. Ruokana oli, alueelle tyypillisesti, grillattua lihaa ja etikalla höystettyä salaattia. Jälkkäriksi yritettiin tilata lasilliset makeeta viiniä, mutta saatiinkin sitten koko pullo.
Keskiviikkona istuskelin hetken puistonpenkillä lueskelemassa ja ilta-auringosta nauttimassa. Mukava sää oli houkutellut puiston täyteen paikallisia: vanhoja tätejä pienine koirineen, lapsia polkupyorillään, teinityttöjä kikattamassa ja pareja toisiinsa syventyneinä. Minä kuikuilin tätä kaikkea kirjani takaa ja hymyilin.
Vielä toinen viikko Belgradia jäljellä. Hip :)
—–
Viikkoyhteenvetoni on kuvitettu Instagram-otoksillamme. Käy kurkkaamassa, seuraa jopa!
