Portviinin ja suosittelujen houkuttelemana vierailimme Portugalin toiseksi suurimmassa kaupungissa Portossa viime syksynä. Sää oli harmaa ja sateinen lähes koko kolmen marraskuisen päivän ajan, mutta se ei kuitenkaan estänyt ihastumasta kaupungin ihanan värikkäisiin taloihin. Ne seisoivat kunnostetut ja rähjäiset vieri vieressä kapeilla, mäkisillä kaduilla, kutsuivat pysähtymään ja kaivamaan kameran esille.
Kirjoittelin kokemuksistamme jo melko kattavasti Tämä viikko 3: Portugali ja Suomi postauksessa, mutta siinä yhteydessä esittelin vain Instagram-kuvia. Koneelta löytyi vino pino otoksia tuosta tunnelmallisesta kaupungista, joten pitäähän niitäkin päästä jakamaan. Alla siis valikoima Porton kuvasadosta.
Eikös ole aika mukavan näköinen kaupunki?
Ihanaa väriloistoa, upeita laattakoristeluita, elämäniloa. Tällaisessa naapuristossa olisi mukava asustella.
Vaikka nämä talot sijaitsivat turistien kansoittamalla joenrannalla, niin asunnoissa oli ihan normaalia elämää. Pyykit parvekkeella kuivumassa ja kokkauksen tuoksu avoimesta ikkunasta.
Taidokkaita laattaseiniä oli kaikkialla. Tässä yksityiskohta rautatieasemalta.
Kaikki talot eivät olleet ihan priimakunnossa, omalla tavallaan viehättäviä silti.
Näkymä meidän mäeltä alas joelle. Vastarannalla siintävät ne kuuluisat portviinikellarit.
Tuolta mäen alta löytyi meidän lähikauppa. Ostosten ylöskantaminen kävi hyvästä treenistä.
Meidän kapea kotikatu ja kanssa-asukkeja. Kissoja näkyi muutenkin kaupungissa joka puolella. Olivat onneksi suurin osa oikein hyväkuntoisen näköisiä, eli joku heistä huolehti.
Köysiradalla olisi päässyt kukkulan päällä sijaitsevalle linnakkeelle. Ja näkymät on varmaan aika hyvät tuossa matkan varrella. Oltiin itse pihejä eikä kokeiltu tuota kalliimman puoleista lystiä.
Yksi Porton visiitin kauan odotettuja kohokohtia oli kierros portviinikellareissa.
Siinä sitä kypsyy, portviiniä maailmalle.
Päästiin me maistelemaankin. Kierrettiin useammassa kellarissa vertailemassa ja etsimässä omaa suosikkia. Quinta de Noval oli meidän kokeiluaineiston perusteella paras.
Vanhaa ja kaunista Livraria Lello kirjakauppaa käytettiin kuvauspaikkana Harry Potter elokuvissa. Siksi siellä nykyään onkin enemmän turisteja kuin kirjoista kiinnostuneista.
Viimeisen päivän toimisto ennen junan lähtöä. Oikein mukava kahvila muutaman tunnin työntekoon.
Kaikilla asiat ei ollut ihan niin hyvin, mutta olipa ainakin löytynyt aurinkoinen lepopaikka.
Rantakatu oli kohtaamispaikka, yksi kaupungin (turisti)elämän keskuksista. Markkinakojuja, ravintoloita, risteilyjä Douro-jokea sisämaahan.
Auringonlasku jokirannassa oli aika upea näky. Värit taivaalla, hiljentyvä katu, jokea halkovat pitkulaiset alukset, jotka ennen kuljettivat portviiniä ja nykyään turisteja.
Joen ylittävä silta oli aika vaikuttava ilmestys. Sen ensi kertaa nähdessäni mietin, että pitääkö meidän kiivetä tuonne ylös yli päästäksemme. Oli siinä alempanakin tie, onneksi. Jalkalihakset kiittävät.
Iltavalaistuksessa silta pääsi oikeuksiinsa. Saatettiin jäädä sitä ihailemaan joksikin aikaa.
Oi näyttää kivalta! Ja oi että nuo kissat <3 Mun Portugalikuume senkuin nousee ;)
Aivan ihanalta kaupungilta näyttää! Tuonne on päästävä :)
Wau! Kuvaan itse paljon rakennuksia. Esimerkiksi Roomasta satoja kuvia sisäpihoista jne.
Muutaman viikon päästä menen minilomalle Lissaboniin/Portoon (11pvää). Innoissani odotan, että pääsen kuvaamaan! Näitä on ihana katsella ja “lämmitellä” tulevaan. Kiitos!
Oi Lissabon <3 Yksi mun suosikkikaupungeista. Upeita vanhoja rakennuksia löytyy lukemattomia sekä Lissabonista että Portosta, niin remontoituja kuin ihanasti rapistuneita. Mahtavaa reissua!