Jännää vaan edelleenkin tämä elämä.
Töissä on jäljellä enää neljä päivää ja sitten olenkin jo täysipäiväinen yrittäjä! Jollain tavalla on myös haikea lähteä, sillä työtehtävät on ollut mielenkiintoisia ja työporukka aivan mahtava. Tästä eteenpäin varsinaisia työkavereita onkin sitten enää yksi. Saa nähdä miten elämä sujuu, kun asuu, työskentelee ja reissaa koko ajan saman ihmisen kanssa… Varmasti tulee pinna kiristymään välillä ja eikä kaikki aina ole niin aurinkoista, mutta eiköhän me selvitä.
Kämppä tyhjenee pikku hiljaa. Juuri äsken joku kävi hakemassa meidän sängyn, eli loppuaika nukutaankin sitten vuodesohvalla/lattialla. Muutamista muistakin huonekaluista on sovittu nouto. Ja torstaina on (toivottavasti) tupa täynnä kavereita hamstraamassa tavaroita itselleen. Ainakin kutsut on jo lähetetty, katsotaan miten käy. Laitettiin myös talon alaovelle ilmoitus, että meillä on tavaraa jaossa. Toisen kerroksen naapurit käväisikin tänään tavaravuorta ihmettelemässä ja ottivatpa jotain mukaankin. Eilen meinasi jo iskeä epätoivo tämän tavaramäärän kanssa, mutta nyt jo taas tuntuu luottavaisemmalta.
Muutkin valmistelut etenee vaihdilla ja kyllä se tehtävälistakin hiljalleen lyhenee. Tosin käytännössä menee ’tee kaksi, lisää yksi’ tekniikalla. Riippumatot on ainakin jo ostettu, mitäs muuta sitä oikeastaan tarvitaankaan.