Suomea ja sukulaisia

Saavuttuamme Suomeen kesäkuun alussa suuntasimme ihan ensimmäiseksi vanhempien luokse. Hämeenlinnasta, eli miehen kotikotoa, aloittaen. Berliinin kylmien kelien jälkeen oli ihana kokea oikein kunnon kesää. Lämpö virtasi ytimiin ja kaikkialla oli niin vihreää. Heti toisena päivänä pääsimme jopa nauttimaan järvi-idyllistä ja rantasaunasta. Priceless. Ja mukavaa nähdä sukulaisia ja tuttuja pitkästä aikaa. Eivät muuten ainakaan vielä kyllästyneet reissukertomuksiimme, tai ainakaan näyttäneet sitä.

Saatiin Hämeenlinnasta auto lainaan Suomessa olon ajaksi. Helpotti kyllä liikkumista paikasta toiseen, sai mennä ihan omien aikataulujen mukaan. Ja koska meillä ei ole ollut omaa autoa, hmmm.. koskaan?, niin silloin kun saa auton alle, siinä on jotakin erityislaatuista. Seikkailua ilmassa. Lisäksi auton kanssa mukaan saa helposti paljon enemmän tavaraa kuin silloin, kun kaikki pitää itse kantaa selässään. Käytiinpä siis molempien vanhempien luona sinne säilöön jättämämme tavarat läpi ja tunkettiin auton takakontti täyteen kaikenlaista tätä-voi-joskus-ehkä-tarvita tavaraa. Suurin osa jäi kyllä käyttämättä, sillä sitä kuitenkin esim. käyttää vain niitä lempivaatteitaan. Oli oikeastaan huojentavaa auton palautuksen yhteydessä karsia tavaramäärä taas rinkankokoiseksi. Olo oli paljon kevyempi ja vapaampi.

Mutta nyt eksyin jo asian edelle, palataan vielä kesäkuuhun. Hämeenlinnasta suuntasimme auton nokan Kokemäelle omien vanhempieni luokse. Viikonlopun aikana ehdimme myös vaihtaa kuulumisia mummoni luona ja lounastaa siskoni perheen kanssa. Täysilaidallinen sukulaisia siis. Ja mukavaahan se oli!

Muutenkin osuttiin paikalle oikeaan aikaan, sillä yleensä suhteellisen rauhaisalla paikkakunnalla tapahtui. Päivällä oli Henrikin markkinat kylänraitilla ja muutakin oheistapahtumaa, esim. taidenäyttely ja lapsille pomppulinna. Illalla tapahtuma vaihtui Tulkkilan yöksi, eli enemmän -kaljateltta, ruokakoju, esiintyjiä lavalla- suuntaan. Jokirannassa järjestettiin nuoremmalle väelle(?) Vastavirtarock. Koska sitä edelleen samaistaa itsensä paremmin tähän kastiin, niin suuntasimme ystävän syntymäpäiväjuhlien kautta jokirantaan. Vaikka helteet olivat tässä kohtaa jo väistyneet, vietimme oikein mukavan illan musiikkia kuunnellen, tuttujen kanssa jutellen ja pikniköiden (tosin tarjoilu keskittyi viiniin ja sipseihin). Illan lopuksi jaomme taksin naapurin kanssa ja ihan omasta halusta kävelimme viimeisen kilometrin maaseudun yötöntä yötä ihaillen. Kaikkialla oli hiljaista, valo hieman hämärä ja lämmin, ja metsä ympärillä syvän vihreä. Vau.

Kuvakokoelmassa Suomen kesän kauneutta. Nauttikaa.