Pari viikkoa saarielämää hujahti ohi, saldona aika paljon tehtyä työtä, palanutta ihoa ja rentoja hetkiä.
Tämän Koh Samuin hotellin, Baan Hin Sain, bongasimme Offeriumin tarjouksena kesällä ja varasimme jo silloin. Näin saimme yhden kiinnekohdan suunnitelmillemme. Kyseinen paikka oli tasokas resortti, jossa meillä oli bungalow käytössä. Oma parveke tuli tarpeeseen jo ekalla viikolla, kun makailin siellä useamman päivän vilustuneena. Paljon muutakaan ei pystynyt tekemään, joten oli kiva, että pääsi edes hiukan ulkoilmaan ja näki muutakin kuin seinän.
Muutenkin vietettiin hyvin paljon aikaa hotellilla, varmaan siellä ihmettelivät meidän “lomailua”, kun käytiin paikan raflassa syömässä päivittäin vähintään kerran. Ihan lähistöllä kun ei ollut muita ruokapaikkoja, joten meidän aikataululla valinnanvaraa ei paljoa ollut. Aika monena päivänä ohjelma muodostui rennosta heräämisestä ja aamupalasta ennen kymmentä, ehkä myös aamu-uinnista. Sitä seurasi noin kolmen tunnin työhetki, josta suuri osa käytettiin suunnitellen yrityksemme vuotta. Pitkäksi lounastauoksi suuntasimme läheiseen rantakylään (turistipaikka Chaweng) johon pääsi hotellin ilmaisella kuljetuksella. Ja illalla sitten vielä noin viiden tunnin työrupeama, jonka jälkeen oltiinkin valmiita illallisen kautta nukkumaan.
Muutamana päivänä pidimme sentään enemmän vapaata ja leikimme turisteja. Kerran vuokrasimme skootterin, jolla ajelimme katsomaan saaren (vähäisiä) nähtävyyksiä eli lähinnä vesiputouksia. Jännin osuus päivästä oli varmaankin itse ajelu, sillä edellisestä kerrasta oli paljon aikaa, eikä tuo vasemmanpuoleinenkaan liikenne asiaa helpottanut. Skootterin vuokraaminen on edullista (n. 6€/pv), mutta onnettomuuksia sattuu paljon, joten varovainen pitää olla ja muistaa se kypärä. Hengissä kuitenkin selvittiin ja hauskaa oli. Ja tälle valkonaamalle seuraus päivän ulkonaolosta oli ravunpunainen, palanut iho, vaikka suojakertoimenakin oli 50 ja varjoon hakeuduin aina kun mahdollista.
Skootteriseikkailua seuraavana päivänä osallistuimme päiväretkelle läheiseen meriluonnonpuistoon (Ang Thon). Näitä retkiä järjesti usea taho ja veikkaan että ainakin joka toinen Samuilla kävijä kävi samanlaisella retkellä. Massaturismia siis, eikä mitään kovin ihmeellistä, mutta kokonaisuudessaan oikein mukava päivä. Liikuttiin pikaveneellä saarelta toiselle, snorklailtiin vähän, ihmeteltiin maisemia, syötiin, uitiin ja merikajakoitiin. Ja vielä kun oli t-paita päällä ja lippis päässä uidessakin, niin ei palovammatkaan pahentunut…
Myös Koh Pha Nanganin täydenkuun juhliin piti päästä, kun nyt kerrankin sattui olemaan lähes vieressä. Nouto hotellilta ja pikaveneretki oli helposti järjestetty, joten sinne siis. Odotuksena oli enemmänkin kaaosta kuin paikan päältä löytyi, aika rauhallista menoa kuitenkin, verrattuna vaikka suomen juhannusfestareihin. Tanssittiin rannalla monta tuntia ja testattiin pari buckettia, eli lasten ämpärissä myytävää viina-energiajuoma-limu-drinkkiä, näiden juhlien tunnusjuomaa. Kaikki sujui oikein hyvin kotimatkaan asti, jolloin lähes puolentoista tunnin veneen odottelu sai tunnelman aika latteaksi. Varsinkin kun naapurijonot (eri firma) etenivät ja me vaan seisottiin paikallaan. Ilmeisesti juuri sillä meidän matkanjärjestäjällä oli sinä yönä jotain ongelmia. Mutta kotiin päästiin mekin lopulta, vaikkakin kuuden maissa aamulla. Seuraavasta päivästä puolet meni nukkumiseen ja toipumiseen.
Eilinen päivä reissattiin ylös pohjoiseen, Chiang Maihin. Samuilta jäi ihan hyvä kuva, mutta seuraava saarikohde on meillä varmaankin kyllä jokin pienempi ja rauhallisempi.
