Merida, Isla Mujeres ja Playa del Carmen, Meksiko 6.-12.2.2014
Tällä viikolla oltiin liikkeessä! Ehdittiin asustelemaan kolmessa eri kylässä, mikä on meidän mittakaavassa jo hyvin paljon. Ja tästä kaikesta on todisteena tasan kolme Instagram-kuvaa… Tällä viikolla siis melko tekstipainotteinen katsaus, yritän parantaa tapani ensi viikoksi.
Torstai ja perjantai kului vielä espanjan kurssilla. Ei sitä vieläkään mitenkään sujuvasti puhu, mutta kynnys avata suunsa laski kyllä huomattavasti. Tajusin, että pystyn kuitenkin melkein kaiken haluamani viestimään vaikka sanavarasto ja kielioppi olisikin vähän niin ja näin. Nyt vaan pitää harjoitella ja käyttää kieltä aina kun mahdollista. Torstaina ei paljoa muuta tehtykään, sillä koko illan ja iltapäivän satoi oikein kunnolla. Sen verran poistuttiin hotellin turvista että saatiin vatsamme täytettyä. Lähin ravintola löytyi kadun toiselta puolelta, mutta silläkin matkalla ehti jo kastua. Sateenvarjo suojeli osittain, mutta kadulla nilkkaan asti ylettyvälle vedelle ei oikein voinut mitään. Tulipa sandaalit huuhdeltua.
Perjantaina oli vastassa yllätys. Bongasin facebookista kaverin statuksen paikkakunnaksi Meridan. Enpä ollut tajunnut, että kyseinen (meksikolainen) kaverini asustelee nykyään Meridassa. No parempi edes viimeisena päivänä ja saatiinkin sovittua treffitkin illaksi! Olipas mukava vaihtaa kuulumisia yli viiden vuoden tauon jälkeen. Vähäsen harmitti, että tavattiin vasta tässä vaiheessa, oltaisiin saatu niin paljon hyviä vinkkejä kaupunkiin ja ennen kaikkea olisi ehtinyt viettämään vähän enemmänkin aikaa yhdessä. Pitää jatkossa muistaa päivitellä useammin Facebookiin missä onkaan menossa, myös omaan statukseen eikä vaan blogien sivuille.
Lauantaiaamuna oli aika jättää Meridalle hyvästit. Kuukausi tuli vietettyä tuossa kaupungissa, jonne päädyttiin oikeastaan aika lailla vahingossa, mutta joka sulatti meidän sydämet. Bussimatka Cancuniin oli melko lailla yllätyksetön ja samalla vauhdilla päästiin perille asti seuraavaan kohteeseemme eli Isla Mujeresin saarelle Cancunin edustalla. Oltiin varattu tähän väliin pari päivää ihan vaan (melkein) lomailulle. Ja ihan hyvä niin, koska työskentelyyn kyseinen saari ei ehkä olisi ollut kovinkaan sopiva. Nettiyhteydet olivat hitaita ja ilma kuuma, eikä ilmastointia ollut juuri missään. Ja kyllähän tämä miniloma tuli ihan tarpeeseen.
Ensivaikutelmamme Isla Mujeresista ei tosin ollut kovin positiivinen, lähinnä mietitytti millaiseen turistihelvettiin sitä oikein ollaan päädytty. 95% ihmisistä oli lomailijoita, kadunvarret täynnä matkamuistokauppoja ja baareja, ja kaikki hinnat kaksinkertaisia Meridaan verrattuna. Jätettiin kamat hotellille ja kiirehdittiin rannalle katsomaan auringonlaskua. Istahdettiin rantatuoleille ja samantien tuli joku perimään maksua. 6 euroa olisi kuulemma ollut vuokra, vaikka päivä oli jo ohi ja tuoleja oltiin keräilemässä pois. Eihän me tietenkään maksettu, mutta eipä paljon auttanut mielialaan tuo kokemus. Jäätiin kuitenkin läheiseen rantabaariin seuraamaan auringonlaskua ja kyllähän siinä väkisin rupesi hymy nousemaan huulille, kun aurinko laski punaisena pallona turkoosiin mereen ja kädessä oli jääkylmä olut. Vielä kun jatkettiin matkaa tapasbaariin, jonka tarjonnassa oli makumaailma kyllä hiottu huippuunsa ja kyytipojaksi sai hyvää valkoviiniä. Taidokas trubaduuri lauloi vieressä ja ilta viileni mukavan lämpimäksi. Muutaman tunnin jälkeen päädyttiin siihen, että eiköhän tämä saari ole sittenkin oikein hyvä lomailupaikka.
Sunnuntaiaamuna mieheni heräsi seiskalta sukellusretkeä varten. Mä taas hyödynsin tilaisuuden ja nukuin yhdeksään asti, kun ei ollut ketään herättämässä. Senkin jälkeen makoilin vielä tunnin verran kirja kädessä, ennen kuin edes harkitsin ylösnousua. Elämän pieniä iloja. Lopulta alkoi vatsa kurnimaan sen verran, että aamupalaa oli etsittävä. Päädyin sitten astetta hienompaaan paikkaan (joita on saarella paljon) ja nautin aamiaiseksi french toastia karibialaiseen tapaan, tuoreilla hedelmillä ja rommi-vaahterasiirapilla. Iltapäivällä oli kuuma, joten otettiin pienet torkut ennen auringonlaskurannalle suuntaamista. Ilta sujui leppoisassa pikku baarissa, josta sai oikein hyviä nachoja ja monenlaisia drinkkejä 2€ kappale. Tavoillemme uskollisina emme kuitenkaan jaksaneet juhlia kovin pitkään, vaan oltiin nukkumassa jo kymmenen aikaan.
Maanantaiksi olin varannut itselleni snorklausretken, sillä kaipuu vedenalaiseen maailmaan oli jo kova ja koralliriutat saaren ympärillä suurin syy sen kohteeksi valitsemiselle. Vesi oli kirkasta ja suurinpiirtein lämmintä, mitä nyt uiminen vähän kömpelöä pakollisessa pelastusliivissä. Yhdessä vaiheessa opas osoitteli jotain sivulleni ja kääntyessäni huomasin ison barracudan muutaman metrin päässä hengaamassa. Hieman taisin hätkähtää, mutta olihan se upea ilmestys. Sen lisäksi ei mitään erikoisempaa näkynytkään, mutta värikkäistä “akvaariokaloista” ei ollut puutetta. Päivän toinen snorklauspysäkki oli “vedenalaisella museolla” eli paikassa, jossa meren pohjaan oli upotettu noin kymmenen metrin syvyyteen useita patsaita. Pinnalta asti yksityiskohdat eivät oikein näkyneet ja jännempää olikin seurata pohjassa uiskentelevia sukeltajia. Paluumatkalla istuin veneen kokassa ja virnuilin vaan onnellisena auringonpaisteelle ja turkooseille aalloille. Retken jälkeen olikin taas päivätorkkujen aika ennen illalliselle suuntaamista. Myös tämä ilta jäi aika lyhyeksi, sillä mieheni ei voinut kovin hyvin, oli ilmeisesti saanut auringonpistoksen. En siis pääsyt yhtenäkään iltana vielä salsaamaan. Tilanne on kyllä korjattava lähipäivinä.
Tiistaina aamupalan jälkeen piti jo luovuttaa huone, siitä huolimatta veteen piti vielä päästä. Kamerasta löytyykin hienoja kuvia reissaajasta sarongi päällä ja rinkka selässä. Minä suuntasin rannalle ja mies jäi vahtimaan tavaroita, kahvilaan läppärinsä ja kahvikupillisen ääreen. Uimareissun jälkeen lautalla takaisin mantereelle ja pikkubussi Playa del Carmeniin, Lonely Planetin mukaan “timmien eurooppalaisten leikkikentälle”, reilun tunnin verran Cancunista etelään. Meillä on täältä varattuna kahden makkarin asunto kuukaudeksi (Apollomatkoilla on muuten edelleenkin tosi halpoja äkkilähtölentoja Cancuniin, ja meillä tuo toinen makkari käyttämättä, vink-vink!).
Alku ei sujunut ihan suunnitelmien mukaan, sillä oltiin saatu hieman väärät ohjeet (katu 14b katu 14 sijaan) asunnollemme ja ehdittiin odottelemaan portin edessä reilu tunti ennen kuin asia selvisi. Täällä oli ilmeisesti jotain häikkää puhelinlinjoissa enkä saanut edes yhteyttä vuokranvälittäjäämme. Onneksi joku asukas tuli paikalle ja päästi mieheni sisäpihalle, jonka toiselta puolelta asunto sitten löytyi. Oltiin siis vaan väärällä puolella korttelia, muuten ihan oikeassa paikassa. Olivat kuulemma jo ihmetelleet, oliko meille sattunut matkalla jotain. Mukava asunto, keittiössä tilaa kokkaamiseen, suihkussa lämmintä vettä, olkkarissa sohva ja tv ja iso ruokapöytä. Vielä kun saadaan netti kunnolla pelittämään. Tällä hetkellä meillä on käytössä vain taloyhtiön oikukas yhteys, mutta omistajat ovat tilanneet nettiasentajan tänne. Olisi kuulemma pitänyt tulla eilen, muttei kuulunut. Nyt ollaan odoteltu sitä tänään koko päivä, ei olla uskallettu lähteä asunnosta mihinkään, jos se sattuisi tulemaan juuri silloin. No, ollaan saatu mm. kuukausipalaveri pidettyä (ks. kuva yllä).
Nettiasentajaa ei ole vieläkään näkynyt. Huomenna kyllä liikutaan. Jos ei muuten, niin ainakin kahvilaan toimivamman netin ääreen. – Täältä Playalta ei siis vielä ole kuvia jaettavaksi, mutta eiköhän niitä tässä lähiviikkoina tule ihan riittävästi. Kunhan asetutaan ja päästään tutkiskelemaan kaupunkia.
—
Kaikki postauksessa käyttämäni kuvat löytyvät Instagram tililtämme Anywhereism. Käy katsomassa, tai jopa seuraa meitä! Tämä postaus on osa Instagram Travel Thursday:ta. Se on viikottainen kokoelma Instagram-kuvia hyödyntäviä matkustukseen liittyviä postauksia. Suomessa tapahtuman taustalla ovat Destination Unknown, Kaukokaipuu ja Running with Wild Horses. Järjestäjien blogeista löydät kokooman kullakin viikolla kirjoitetuista postauksista. Jos haluat osallistua omalla blogillasi, tutustu tarkempiin ohjeisiin. Myös Instagramin kautta voit olla mukana tägäämällä kuvasi #igtravelthursday. Samaisella tägillä löydät paljon hienoja reissukuvia Instagrammista.
Tuo auringonlaskukuva on aivan mielettömän kaunis!