Tämä viikko 29: Benalmadena, Malaga ja Camino

Benalmadena, Malaga ja Camino de Santiago -vaellus, Espanja 8.-14.5.2014

Nyt oli taas sellainen viikko, että tuntui paljon pidemmältä ajalta. Hyvällä tavalla. Lähinnä sen takia, että oli niin montaa erilaista juttua. Torstaista sunnuntaihin oltiin vielä Benalmadenan all-inclusivessa, sieltä siirryttiin pariksi yöksi Malagaan, tiistaina matkattiin Espanjan läpi Logroñoon ja keskiviikkona aloitettiin kävely Caminoa pitkin.

Torstaiksi vuokrattiin auto (tai siis se oli kaupanpäällinen Suomesta matkansa ostaneille, eli ei maksanut mitään) ja suunnattiin koko seitsemän hengen poppoo lähitienoita kiertelemään. Ensin navigoitiin Mijaksen pieneen, valkoiseen rinnekaupunkiin. Upeat näkymät rannikolle ja paljon kauppoja turisteille. Jaksamattomille oli tarjolla apua jyrkkien katujen kipuamiseen, paikallisten aasitaksien muodossa.

Mijaksesta jatkettiin matkaa ensin pieniä vuoristoteitä ja sitten motaria pitkin Rondaan. Onneksi en ollut kuskina, siis ei vaan sen takia, että olisin varmaan kohlinut ison automme ahtaissa väleissä, mutta myös siksi, että maisemat oli aivan mahtavia. Rondan kaupunki itsessään sijaitsee kukkulan laella ja sen halkaisee 120m syvä rotko. Aika mieletön! Ja miten ihmeessä rotkon yli on saatu rakennettua silta 1700-luvulla? Tai kyllähän siihen kuluikin yli 40 vuotta. Aiemmin rotkoon heitettiin viholliset ja muuten vaan vaikeat ihmiset, mutta nykyään se houkuttelee massoittain turisteja, eikä ketään ole vuosikausiin (tiettävästi) heivattu reunan yli.

Rondasta avautui hienot näkymät ympäristöön.

Paluumatka Rondasta sisälsi lisää serpentiiniteitä mahtavilla vuoristonäkymillä, ajelua rannikon motareilla ja pikapysähdyksen rannalla. Kukaan ei uskaltautunut uimaan, mutta siskonpoika sai saalikseen pussillisen simpukankuoria kotiin viemisiksi. Perjantaina ja lauantaina ei sitten enää oikein mitään tehtykään. Antti oli vaihteeksi tosi kipeänä, itse jo paranemassa. Lähinnä syötiin, istuttiin koneen ääressä ja hengailtiin. Viimeisenä kokonaisena päivänä pääsin vihdoin vesipuistoon asti, ihan uimassa asti kävin jäätävän kylmässä vedessä ja laskinpa pari kertaa liukumäestäkin.

Sunnuntaina oltiin jälleen kaksin ja otettiin vielä kaikki irti täysihoidosta aamiaisen ja lounaan muodossa. Lähtiessä bussin tuloon olisi ollut reilu puoli tuntia, joten ajateltiin harjoituksen vuoksi kävellä juna-asemalle vajaan kilsan päähän. – Kyllä ne rinkat edelleen painaa, vaikka puolet kamoista lähtikin jo Suomeen vanhempien matkalaukuissa.

Malaga ja varsinkin sen vanha kaupunki, jossa yövyttiin, oli todella positiivinen yllätys. Kävelykatuja, vanhoja rakennuksia, elämää, tapasbaareja. Ja niin siistiä! Tosin se tarkoitti sitä, että molempina öinä herättiin kahden aikaan roska-auton jälkeen ja sitten seiskan maissa kadun pesuun.

Molempina iltoina syötiin pelkkiä tapaksia illalliseksi, testaten muutamia eri paikkoja. Niin hyviä! Ja edullisia, reilu 20€ meni kumpanakin iltana ja sillä kaksi ihmistä söi ja joi mahat täyteen.

Maanantaina Antti jäi parantelemaan flunssaansa ja mä suuntasin kaupoille etsimään vielä puuttuvia kävelytarpeita. Löysin kävelyhousut (miesten osastolta tosin), hienosti neonkeltaisella koristellut juoksulegginsit ja molemmille matkalakanat öitä varten. Matkalla ostoksille kävelin sillan yli ja yllätyin alas kurkatessani.

Tiistaina matkattiin bussilla 12h Espanjan halki etelästä pohjoiseen. Yllättävän nopeasti meni, ihailin maisemia ja torkuin mukavilla penkeillä. Perillä Logroñossa oltiin iltakympiltä, onneksi tiesivät majatalossa odottaa meitä ja pitivät ovia auki muutaman lisäminuutin. Illalla ei meinannut saada nukuttua, kun seuraavana päivänä alkanut kävely (= Camino de Santiago eli satojen kilsojen vaellus pohjois-Espanjan halki) vaan pyöri mielessä. Että onko sitä nyt yhtään järjissään lähtiessään kävelemään tällä (olemattomalla) kunnolla?

Lähdettiin silti, keskiviikko oli ensimmäinen päivä noin 21 kävelypäivästä. Kuvia ja ajatuksia päivästä löytyy ihan erillisestä postauksesta kävelylle Santiago de Compostelaan. Instagrammiinkiin päätyi muutama kuva:

Tiellä.

Hulppeita näkymiä, muttei malttanut istahtaa.

Ensimmäisen päivän päätepysäkki, Navarrete, häämöttää jo.

Tällainen viikko. Seuraavalla viikolla sitten lähinnä kävelyä :) Facesta voi seurata matkan etenemistä päivittäin.

—
Kaikki postauksessa käyttämäni kuvat löytyvät Instagram tililtämme Anywhereism. Käy katsomassa, tai jopa seuraa meitä! Tämä postaus on osa Instagram Travel Thursday:ta. Se on viikottainen kokoelma Instagram-kuvia hyödyntäviä matkustukseen liittyviä postauksia. Suomessa tapahtuman taustalla ovat Destination Unknown, Kaukokaipuu ja Running with Wild Horses. Järjestäjien blogeista löydät kokooman kullakin viikolla kirjoitetuista postauksista. Jos haluat osallistua omalla blogillasi, tutustu tarkempiin ohjeisiin. Myös Instagramin kautta voit olla mukana tägäämällä kuvasi #igtravelthursday. Samaisella tägillä löydät paljon hienoja reissukuvia Instagrammista.