Kokemäki, Torronsuo, Hämeenlinna, Evo ja Luumäki, Suomi 3.-9.7.2014
Torstaina heräsin viimeisen kerran (tällä erää) siihen, että koira makaa vatsan päällä ja nuolee naamaa. Vanhempani siis saapuivat lomareissultaan ja meistä tuli vahtien sijasta vieraita. Perjantaina oli vihdoin kiva ja aurinkoinen päivä ja saatiin tehtyä Antin haikailema kuvausretki riippusillalle. Olen vasta lähiaikoina itse tajunnut, kuinka upea näky tuo kävelysilta on. Lapsena se oli vain osa koulumatkaa, eikä sitä osannut oikein arvostaa (kirota vaan toisinaan, kun ei sadesäälläkään päässyt auton kyydissä kouluun).
Illalla käytiin vielä Korkeaojan kylässä Halkeenkiven kesäteatterissa. Eipä ole tullut vuosiin käytyä, vaikka kesäteatteri niin Suomen suveen kuuluukin. Oikein viihdyttävä esitys oli saatu kasaan, muutaman kerran nauratti ihan ääneen. Ja väliajalla sai kahvia ja pullaa, joten oikein mukava ilta. Niin ja nähtiin siinä ohiajaessa myös samaisen kylän pellolle koottu poikkitaiteellinen kesänäyttely Käsitekesä, joka on saanut mediahuomiota varsinkin yhdestä teoksestaan, suuresta lehmänlannasta muokatusta tissistä. – Ihan jännältä tuo näyttely kyllä vaikutti, pitääpä käydä se vielä kunnolla katsomassa, kun seuraavan kerran Kokemäellä ollaan.
Lauantaina lähdettiin ajelemaan Luumäen mökille päin, mutta hieman pidemmän kaavan kautta. Olin bongannut matkan varrelta muutaman mielenkiintoisen paikan, joista Forssan lähellä sijaitseva Torronsuon kansallispuisto oli ensimmäinen. Useamman kilometrin edestä avosuota halkovia pitkospuita, kyllä oli upeat maisemat. Aurinko tosin leikki kuurupiiloa ja me säntäiltiin säteiden perässä etsien valokuvauksen kannalta tarpeeksi valoisaa kohtaa.
Yöksi pysähdyttiin Hämeenlinnaan ja istuskeltiin ilta pihakeinussa lueskelemassa. Sunnuntaina jatkettiin matkaa toisen luontoelämyksen, eli Evon retkeilyalueen, kautta. Sieltä löytyi noin kolmen kilsan luontopolku, joka kulki mm. aarniometsän ja suoalueen halki. Upeata seutua, mutta siinä vaiheessa, kun muurahaisia oli kiivennyt jo alushousuihin asti, niin mulle riitti ihailu ja kävelin loppureitin aikamoista haipakkaa. Onneksi ei ollut kukaan näkemässä, kun melkoisen nykytanssiesityksen vedin siinä purevia muurahaisia pöksyistä metsästäessäni… Ens kerralla ei sandaaleilla luontopolulle.
Ennen Luumäkeä pysähdyttiin vielä jostain lehdestä bongaamaani Bus Burger -ravintolaan Lahden laitamille. Vanhaan keltaiseen koulubussiin rakennetussa ruokalassa maistuvat tuhdit hampurilaiset coleslaw-salaatteineen oikein hyviltä! Sitten vielä pysähdys kauppakeskus Veturissa Kouvolassa. Ei tosin lopulta ostettu muuta kuin safkat Cittarista, vaikka muissakin liikkeissä hieman kierreltiin.
Ja sitten mökille. Hello Kivijärvi!
Paikka on sukumökki, mutta ollaan oltu ihan kahdestamme täällä koko viikko. Tai kaverit kävi meitä viihdyttämässä tiistaina, lämmitettiin ihan saunakin. Vaikka lapset kyllä näytti viihtyvän tuossa (mielestäni) hyisen kylmässä vedessä ihan muutenkin. Illan makkaranpaisto-operaatio ei mennyt ihan putkeen, kun muurahaiset (taas muurahaiset!) oli vallanneet grillin ympäristön. “Istuskellaan yhdessä notskin ympärillä” vaihtuikin siihen, että yksi hoitaa grillauksen lenkkarit jalassa ja muut odottelee terassilla.
Ihanan rauhaisaa täällä on ollut, työnteko sujuu näissä maisemissa rattoisasti. Ja jos ajatus tökkii, niin lyhyt kahlaus rantavedessä tai hetken rauhoittuminen laiturinnokassa auttaa kummasti. Iltapäivisin ollaan mietitty firman puolivuotissuunnitelmaa. Laiturilla, varpaita järvessä lillutellessa, tulee oikein hyviä ideoita.
Iltaisin ollaan istuttu terassilla ihailemassa auringonlaskuja. On ollut niin kirkkaita päiviä, että illat on ollut ihan uskomattoman upeita, monta tuntia värien ilotulitusta! Samalla voi seurailla paikallisen lintuperheen elämää.
Näin mukava viikko meillä. Kyllä on ihanaa, kun on vihdoin kunnon kesä!
—
Kaikki postauksessa käyttämäni kuvat löytyvät Instagram tililtämme Anywhereism. Käy katsomassa, tai jopa seuraa meitä!
