Tämä viikko 8: Louisiana

Louisiana roadtrip: Abbeville, Lake Charles, Breaux Bridge 12.-18.12.2013

Täällä ollaan, Louisianassa! Laiva saapui New Orleansin satamaan torstai-aamuna ja pitkällisen jonotuksen jälkeen itse maahanmuuttomuodollisuudet meni sujuvasti. Suunnattiin satamasta suoraan autovuokraamoon, sillä suunnitelmanamme oli kierrellä viikko Louisianaa ennen New Orleansiin asettumista. Oltiin varattu auto jo etukäteen Hertziltä ja toimisto löytyikin vielä helpommin kuin olin google mapsista päätellyt, ihan sataman uloskäynnin vierestä.

Auto oli vähän pienempi kuin olin kuvitellut, vaikka olikin vain toisiksi pienin tarjolla oleva luokka. Meidän Pieni Sininen. Teksasin kilvillä, eli kaikki ei ilmeisesti olekaan suurta siellä. Motarilla ajaessa välillä jännitti, kun isot rekat ja monsterikuormurit kiihdytteli ohi kuin liikkuvat vuoret.

Heti ekana päivänä käytiin ihmettelemässä isoja asioita myös Walmartissa (iso superhyperdupermarket). Miten paljon kaikkea voikaan olla, ja miten suurissa pakkauksissa… Hylly hyllyn jälkeen kaikkea mitä kuvitella saattaa, ja jokaisesta asiasta kymmeniä vaihtoehtoja. Ja tuskin mitään saa yksittäin, vaan kaikki on isoina satseina. Särkylääkettäkin tarttui mukaan kaksi 100 kappaleen purkkia, kun niitä myytiin vain kahden purkin paketeissa. Paljon muuta ei ostettukaan, oli jollain tavalla ahdistava kokemus tuo tavarapaljous.

Kaksi ekaa yötä vietettiin Abbevillen pikkukaupungissa, lähinnä motellihuoneessamme läppärien parissa. Kahden viikon nettihiljaisuuden jälkeen oli paljon kiinniotettavaa. Eipä sen puoleen, että tuolla kaupungissa olisi paljoa nähtävää ollutkaan. Ison tien varrella paljon kauppaketjuja ja pikaruokaloita. Kauppojen laajat valikoimat tuli tarpeeseen, kun poltin sormeni aamupalan vohveliraudassa. Ostin aloegeeliä, palovammasalvaa ja rasvalaastareita, ja pian kipu oli poissa.

Abbevillestä ajeltiin länteen Charles Laken kaupunkiin. Pikkusen isompi kaupunki, jonka keskustassa oli monta korttelia hienoja vanhoja puutaloja. Illalla ajellessa nähtiin paljon jouluvaloilla kuorrutettuja taloja ja pihakoristeita, kunnon jenkkityyliin.

Oltiin täälläkin kaksi yötä (la-ma), sillä sunnuntaille oltiin suunniteltu turistiaktiiviteetti, eli Creole Nature Trailin läpiajo. Tuo n. 160 kilometrin autolenkki kiertää Louisianan soita ja takamaita merelle asti ja takaisin. Suurin osa matkasta tehdään suurien suoalueiden läpi, alavaa maata ja pieniä vesilätäköitä silmän kantamattomiin. Reitin varrella on useita luonnonpuistoja, joihin on tehty matkalaisille lyhyitä kävelyreittejä pikkuteiden ja puusiltojen (boardwalk) avulla.

Upeita lintuja nähtiin paljon, ne ilmeisesti tulevat talvehtimaan tänne. Paikallisia kuuluisuuksia eli alligaattoreita nähtiin vasta ihan loppupäässä, ja silloinkin vain muutama pieni autosta käsin. Kuulemma ne talvisin, varsinkin viileällä kelillä, lähinnä nukkuvat ja piileskelevät.

Illalla käytiin vielä ajelemassa kaupungilla, katsastamassa niitä aiemmin mainitsemiani hienoja taloja sekä auringonlasku järven yllä. Aika hieno. Illalliseksi syötiin sitten mäkkärisafkaa, koska ei onnistuttu löytämään auki olevaa ravintolaa. Ollaan liikkeellä turistikauden ulkopuolella ja ilmeisesti monet paikat ovat auki vain tiettyinä päivinä.

Lake Charlesilta suunnattiin auton nokka takaisin itään päin ja ajeltiin Breaux Bridgen tunnelmalliseen pikkukaupunkiin. Löydettiin täältä mökkikylä, jonka 15 mökistä saatiin ainoina vieraina valita haluamamme. Kaikki mökit on tuotu tänne muualta ja koristeltu tietyn historiallisen teeman mukaan, esim. Elvis-mökki, vanhan piian pitsimökki jne. Me valittiin “häämatkamökki”, jossa on sekä suojainen etuterassi että suuri takaterassi pienen joen rannalla. Siellä takaterassilla ollaan nyt tehty töitä auringon lämmössä.

Ekana Breaux Bridgen iltana käytiin paikallisessa ravintolossa kokeilemassa Cajun-keittiön erikoisuuksia. Antti söi alligaattoria, minä kaksi alkuruokaa: gumbo-keittoa ja pienen lautasellisen alligaattori-rapu-katkarapusekoitusta. Ihan uusia kokemuksia, jännää mutta ihan hyvää. Taustalla soi Cajun-yhtye ja paikan ainoat toiset asiakkaat tanssahtelivat välillä tanssilattialla.

Tokana iltana, eli tiistaina haettiin friteerattua kanaa Sonic-pikaruokaketjusta, jossa ruuat tilataan autosta käsin ja tarjoilija tuo ne rullaluistimilla… Lisäksi vielä sixpack olutta huoltsikalta ja mukava ilta takakuistilla oli valmis. Vielä kun sammutettiin valot niin pystyttiin bongailemaan eläimiä joelta. Pari kertaa nähtiin joku isompi nisäkäs, jota ei pystytty siinä valossa (tai tällä biologian tuntemuksella) tunnistamaan. Saukko ehkä, tai piisami?

Tykättiin paikasta niin paljon, että jäätiinkin kahden yön sijasta kolmeksi. Keskiviikkopäiväkin on siis mennyt terassilla istuskellen. Auringonpaistaessa siinä on mukavan lämmintä, vaikka tämä viikko onkin ilmeisesti ollut tavallista kylmempi täällä päin. Monena päivänä lämpötila on ollut alle 10 astetta ja muutamana yönä pakkasen puolella. Nyt ilmeisesti lämpenemään päin.

—
Kaikki postauksessa käyttämäni kuvat löytyvät Instagram tililtämme Anywhereism. Käy katsomassa, tai jopa seuraa meitä!

Tämä postaus on osa Instagram Travel Thursday:ta. Se on viikottainen kokoelma Instagram-kuvia hyödyntäviä matkapostauksia. Suomessa tapahtuman taustalla ovat Destination Unknown, Kaukokaipuu ja Running with Wild Horses. Järjestäjien blogeista löydät kokooman kullakin viikolla kirjoitetuista postauksista.
Jos haluat osallistua omalla blogillasi, tutustu tarkempiin ohjeisiin. Myös Instagramin kautta voit olla mukana tägäämällä kuvasi #igtravelthursday. Samaisella tägillä löydät paljon hienoja reissukuvia Instagrammista.