Berliini, Saksa 3.-9.9.2015
Kaksi viikkoa roadtripillä oli kivaa, mutta on se vaan mukavaa asettua aloilleen hetkeksi. Vaikka se hetki olisikin vaan kolme viikkoa. Vielä kun kulissina on viihtyisä asunto Berliinin sykkeessä, omalla pikku takapihalla ja kahdella suloisella kissalla varustettuna, niin elämä on aika hyvä juuri nyt.
Tällä viikolla kokeilimme ensimmäisen kerran netin kautta löytynyttä autokyytiä. Kyytisivustot, kuten käyttämämme Blablacar, ovat suosittuja Saksassa. Prahasta Berliiniin siirtyminen oli näin halvempaa ja nopeampaa kuin julkisilla ja kaupan päälle saimme vielä kiehtovaa juttuseuraa Itä-Euroopan alueella myyntimiehenä toimivasta amerikkalaiskuskista.
Asuimme yhden yön Amstel House hostellissa ennen talovahtipaikkaamme asettumista. Samalla käytävällä majoittunut – ulkonäöstä päätellen yläasteikäinen – koululuokka hieman jännitti minua yöunien kannalta. Onneksi hostellissa oli ilmeisen hyvä äänieristys.
Useamman käynnin perusteella mielikuvani on, että Berliinissä usein sataa. Niin nytkin. Suurimman osan ajasta olemme siis viettäneet kotona sisätiloissa. Sohvalle on hyvä käpertyä koneen taakse, laittaa taustalle jazzia soimaan ja välillä rapsutella vieressä kehräävää kissaa.
Kylpyammeen olen täyttänyt jo kahdesti. Rentouttavaa kylpysuolaa veteen, naamio kasvoille ja rentoutuminen lämmössä. Näitä elämän pieniä täydellisiä hetkiä.
Olemme me toki ulkonakin käyneet. Kaupassa muutamaan kertaan ja lähipuistossa kävelyllä. Puistossa päädyimme vahingossa jonkinlaiseen vankilaan, mutta löysimme onneksi portin ulos.
Reippauden iskiessä hankin kymmenen kerran kortin läheiselle kuntosalille ja olen käynyt siellä jo kolmesti. Polvi kiittää, eikä siitä kuntoilusta varmasti muullekaan kropalle haittaa ole.
Auringon ilmestyessä kävimme museosaaressa (Museumsinsel). Berliner Domin edessä ihmiset loikoilivat nurmikolla ja nauttivat lämmöstä. Me keskityimme valokuvaamiseen.
Alte Nationalgalerien Impressionism-Expressionism -näyttely oli niin suosittu, että arkenakin jonotimme päiväsaikaan tunnin sisään. Näyttelyn mielenkiintoisinta antia olivat tauluparit, joihin oli valittu kummankin tyylin versio samasta aiheesta. Impressionismi on jo pitkään ollut suosikkini, mutta tässä näyttelyssä ihastuin yllättäen eniten muutamaan ekpressionistiseen teokseen. Kirkkaat värit ja rohkea elekieli erottuivat edukseen.
Edessä on vielä kaksi viikkoa ihanaa arkea Berliinissä. Säät kuulemma lämpenevät, joten pääsen toivottavasti enemmänkin löytöretkeilemään. Ja jos jotain muutakin saan toivoa, niin olisi hienoa, jos toinen kissoista ei enää häviäisi koko yöksi.
—–
Viikkoyhteenvetoni on kuvitettu Instagram-otoksillamme. Käy kurkkaamassa, seuraa jopa!
Päivittäistä elämääni pääset parhaiten vakoilemaan seuraamaan Snapchatin kautta, löydät minut tunnuksella kotonakaikkial.
Minunkin käsitykseni yhden käynnin perusteella on se, että Berliinissä sataa aina :). Haluaisin päästä Berliinin uudestaan, hyvällä säällä, niin että ihastuisin kaupunkiin. Ensimmäinen kerta ei ollut rakkautta ensisilmäyksellä, mutta koska niin moni kaupungista tykkää, haluaisin itsekin nähdä sen hyvässä valossa edes kerran :)
Täytyy myöntää, että itse ihastuin kaupunkiin jo sateisellakin säällä :)
Kivalta kuulostaa :) paitsi ei tietenkään kissan häviäminen.
Saksasta olen käynyt myös Berliinissä, tosin vain lyhyen ajan siellä vietin. Saksasta eniten pidin Nurnbergistä ja Kölnistä. koska molemmissa on historiallista nähtävää ja koska tykkään antiikin Rooman aikaisista nähtävyyksistä niin nämä kaupungit tekivät vaikutuksen
Kissa onneksi jo löytyi :) Mä olen käynyt Saksassa vain Hannoverissa, Bremenissä, Münchenissa ja Passaussa Berliinin lisäksi. Niin ja pikkukylissä Salzburgin lähellä. Olin ihan yllättynyt, kuinka paljon vanhempaa historiaa täällä on nähtävillä. Toivottavasti pääsen jatkossa käymään vielä monessa muussakin Saksan kaupungissa!