Jälleen tuplaviikkopostaus, tällä kertaa (teko)syynä Atlantinristeily ja hitaahko netti, joka ei pitänyt kuvatiedostojen siirtelystä.

Kaksi viikkoa sitten torstaina sanoimme hyvästit uusille Coworkation-ystävillemme ja jätimme taaksemme Tierra Bomban saaren. Saari olisi mielellään pitänyt meitä siellä vielä hetken, sillä venematkalla mantereelle moottori pysähtyi tämän tästä. Olimme alun perin ajatelleet viettää saarella vielä viimeisenkin Cartagenan yömme, mutta kun keskiviikkoisen sateen katkaisemaa sähköä ei kuulunut takaisin, päätimme varmuuden vuoksi suunnata takaisin mantereelle.

Onneksi läppärissä oli vielä sen verran virtaa, että ehdin löytämään meille majapaikan yöksi. Muutenhan sitä olisi voinut kulkea ovelta ovelle kyselemässä, mutta yhdellä jalalla hyppien se ei houkuttanut. – Ai miksikö yhdellä jalalla? Lue edellisestä Tämä viikko 77: Coworkation Kolumbia –postauksesta. – Oli muutenkin yllättävän hankalaa löytää tietoa siitä montako kerrosta kussakin hotellissa on ja onko niissä hissiä. Lopulta varasin hotellin, joka näytti kuvassa ainakin 10-kerroksiselta, ajatellen, että siellä on pakko olla hissi. Ja olihan siellä! Kaupan päälle tuli kiva näkymä huoneesta.

Lentoretki Cartagenasta Floridan Fort Lauderdaleen oli ehkä elämäni helpoin. Heti kentällä minulta kysyttiin haluanko pyörätuolin ja siinä minua sitten kuskattiin jonojen ohi. Enpä ole USA:n rajatarkistuksestakaan ennen selvinnyt vartissa. Viime vuonna samaisella Fort Lauderdalen kentällä jonotettiin melkein kaksi tuntia. En olisi ilman tuota pyörätuolia kyllä selvinnytkään, sen verran kävelyä ja jonossa seisoskelua olisi ollut tiedossa. Silti, jos olisin saanut valita, mieluummin ehjä polvi kuin nopeat rajamuodollisuudet.

Fort Lauderdalessa haettiin alle vuokra-auto ja hurautettiin saman tien muutama tunti etelään päin. Meidän alkuperäinen suunnitelma oli kävellä monta reittiä Evergladesin kansallispuistossa ja nukkua siellä yö autossa. Jalkavammaisena ei pitkistä kävelyistä tullut mitään, eikä autossa nukkuminenkaan tuntunut hyvältä idealta. Majapaikka vaihtui hotelliksi ja muuten mietin, että onko meidän edes järkeä mennä kansallispuistoon vai olisiko parempi keksiä jotain muuta. Vierailijakeskuksessa meidät onneksi vinkattiin veneretkelle sekä muutamalle lyhyelle kävelyreitille, niin pääsimme kuin pääsimmekin puistoon tutustumaan. Vielä kun ostin aamulla kaupasta sekä polvituen että kävelykepin, niin liikkuminenkin onnistui paremmin.

Mainittu veneretki kulki suola- ja murtovedessä rannikolta sisämaan järville päin. Heti alussa bongasimme harvinaisen krokotiilin, mutta paljon muita eläimiä emme sitten nähneetkään. Manaatitkaan eivät halunneet näyttäytyä meille. Alueen kasveista ja puista opimme paljon, samoin alueen vallanneesta vieraslajista: burman pythonista. Aiemmin oli mahdollista pitää näitä isoja käärmeitä lemmikkeinä ja monet niistä päätyivät Evergladesin soille. Pääsivät karkuun joko vahingossa tai sitten tarkoituksella, kun omistajat kokivat liian isoksi kasvaneen käärmeen hankalaksi. Karkulaiset viihtyivät ilmeisen hyvin Evergladesissä ja nyt niitä on alueella arvioiden mukaan yli satatuhatta sotkemassa paikallista ekosysteemiä. Yhtäkään emme tosin nähneet.

Enemmän eläimiä näkyi Anhinga-polulla aivan puiston porttien lähistöllä. Alligaattoreita, pelottomia lintuja, isoja heinäsirkkoja sekä monenvärisiä liskoja. Ja mukavan monta penkkiä ripoteltuna polun varteen, jotta pääsin levähtämään vähän väliä. Tämä on ehkä yksi Evergladesin suosituimmista poluista, eikä suotta!

Paluumatka Fort Lauderdaleen sunnuntai-aamuna sujui liikenneruuhkaa laskematta sujuvasti. Satamassa sain taas pyörätuolikyydin, vaikka tällä kertaa ei jonoja ollutkaan. En vieläkään ymmärrä miten Royal Caribbean sen tekee, mutta jotenkin he chekkaavat sisään yli 5000 matkustajaa parissa tunnissa ilman jonoja.

Ja kyllä, luit oikein, yli 5000 matkustajaa, sillä olimme astuneet sisään maailman suurimmalle risteilyalukselle Allurelle! Sillä kuluisikin sitten seuraavat 9 päivää Atlantia ylittäessä ennen pysähdystä Malagassa.

9 päivää laivalla yhteenmenoon voi kuulostaa paljolta, mutta Allurella on paljon tekemistä. Itse en tosin voinut tuon polven kanssa kokeilla esimerksiksi ziplinea tai surffisimulaattoria. Lukemattomat tanssitunnitkin jäi välistä ja katselin vaan kateellisena vierestä muiden menoa. Karuselliin onneksi pääsivät tällaiset liikuntarajoitteisetkin.

Vaikka laiva on suuri, tai ehkä juuri siksi, sieltä löytyy monta erilaista pikkupaikkaa. Esimerkiksi lounaalle voi mennä valkoisten pöytäliinojen a la carteen, monipuoliseen buffetiin, puiston kahvilaan salaatille, tai sitten voi vaan napata hodarin boardwalkilta.

Illallisseura oli jälleen hyvin mielenkiintoista. Useimpina iltoina menimme a la carte -ravintolaan ja valitsimme jaetun pöydän. Näin saimme aina uutta juttuseuraa. Paljon reissaavia eläkeläisiä, monen monta teksasilaista kehumassa osavaltionsa villejä kevätkukkasia sekä yksi hyvinkin humalainen täti, joka ei muistanut mitään keskusteluista. Saimme tämän viimeksi mainitun tädin kanssa vietetyn illallisen aikana vastata varmasti lähelle kymmenen kertaa kysymykseen mistä olemme kotoisin ja kuulla aina saman ihmettelyn siitä, miten pitkä matka Suomesta on…

Töitä teimme vuorotellen shamppanjabaarin pehmeillä nojatuoleilla, yökerhon aamupäiväisessä hiljaisuudessa, kahvilan pöydässä, ulkona aurinkokannen lepotuoleissa ja pianobaarin sohvilla. Iltaisin oli viihdettä Broadway-show Chicagosta jäätanssiin ja jazz-kapakan livebändistä vesishown akrobaatteihin. Aika huiseja kaikki!

Tällä kertaa meillä oli käytössä rajaton nettikin. Nopea se ei ollut missään vaiheessa ja hirmukalliskin se oli ($240 2 laitetta 12 päivää), mutta toimi oikeastaan koko ajan! Pysyimme siis yhteydessä ulkomaailmaan koko ajan ja saimme ihan ”normaalejakin” töitä tehtyä. Aiemmilla ylityksillähän me olemme keränneet ylitysajaksi töitä joita olemme voineet tehdä ilman nettiä.

Töiden parissa kuluikin paljon aikaa tällä risteilyllä, kun ei vienyt tanssitunnit ym. aktiviteetit aikaa… Muun ohessa saimme ensimmäisen Android-appsimme julkaisukuntoon (siitä lisää ensi viikolla!) ja pari muuta melko pitkälle.

Toisen viikon keskiviikkona oli vihdoin ensimmäinen satamapäivä laivan pysähtyessä Malagaan. Mekin kävimme kaupungilla kävelemässä ja juomassa kahvit, tuliaisostoksilla turistirysissä ja etsimässä Lushin liikettä (shampoo-pala loppui, tarvitsemme pikaisesti uuden!). Malagassa oli mukavasti istuinpaikkoja siellä täällä, niin sain aina välillä lepuutettua jalkaani ja selvisin näin useamman kilometrin kävelystä.

Sellainen kaksiviikkoinen takana. Seuraavaksi pari päivää Barcelonassa ennen Suomeen lentämistä. – Jos muuten kaipaat talo/eläinvahtia kesällä, niin ota yhteyttä!

—–
Viikkoyhteenvetoni on kuvitettu Instagram-otoksillamme. Käy kurkkaamassa, seuraa jopa!

Kotona kaikkialla - Kotina koko maailma ja käynnissä seikkailu paikkariippumattomana yrittäjnä

Torstai oli hyvin pitkä reissupäivä. Kello pärähti aamulla vähän ennen seitsemää, jotta ehdittiin vielä hyödyntämään hostellin ilmainen aamupala ennen kentälle lähtöä. Oltiin varattu yksityinen kuljetus, koska ryhmäbusseja ei mennyt sopivaan aikaan (oltaisiin joko jouduttu lähtemään aamuviideltä tai sitten ysiltä, joka oli mun makuun hieman liian tiukka aikataulu, varsinkin kun pääsiäistorstaina voi olla ruuhkia ja viivästyksiä normaalia enemmän). Antigua on täynnä matkatoimistoja, mutta ilmeisesti ne kaikki myyvät samoja matkoja, sillä kysyimme kuljetusta neljästä eri paikasta ja niissä kaikissa oli täsmälleen samat ajat tarjolla.

Eli yksityisellä kyydillä mentiin. Se oli puolisen tuntia myöhässä, koska oli juuttunut ruuhkiin ja hieman jo hermoiltiin siinä hostellin edessä seisoessamme. Matkaan päästyämme kaikki menikin ihan täydellisesti, kaikki ruuhkat oli vastakkaisella kaistalla ja me köröteltiin lentokentälle pikavauhtia uuden auton pehmeässä kyydissä. Lähtö- ja turvatarkastus meni kävellen läpi ja oltiin lopulta portilla 50 minuuttia hostellilta lähdön jälkeen. Olin, aiemmista sählingeistä oppineena, varannut reilusti aikaa ongelmille. Joten koska mitään ei sattunut, meillä oli yli 3 tuntia aikaa kentällä. No, saatiin ainakin loput paikalliset rahat kulutettua tuliaisiin.

Kentän tuoleja tuli kulutettua lopulta enemmänkin, sillä meidän lento lähti yli pari tuntia myöhässä. Ja kun päästiin perille, niin Fort Lauderdalen päässä oli huimat maahantulojonot. Ensimmäinen tunti vierähti ylimääräisessä jonotushuoneessa, jonka jälkeen vasta päästiin varsinaiseen maahantulotarkastushuoneeseen jonottamaan. Siihen vielä päälle jonotus autonvuokraustiskille autoa noutamaan, niin päästiin liikkeelle vasta puoli yhdentoista aikaan. Dollar autovuokraamossa kaikki meni kyllä jonottamisen jälkeen sujuvasti, sai jopa itse valita auton rivistä. Otettiin sininen, niin löytyy helpommin parkkipaikalta – jostain syystä suurin osa autoista sielläpäin on joko valkoisia tai mustia.

Koska ajatuksissani (joissa lento oli ajoissa ja maahantulojono lyhyt) olin ajatellut meidän pääsevän auton kanssa liikkeelle viimeistään seiskan aikaan, olin varannut meille hotellin perjantaisen kohteemme, Kennedy Space Centerin, läheltä. Ajomatka oli reilut 200 mailia eli oltiin perillä puoli kahden aikaan yöllä, vaikkei pysähdytty matkalla muuta kuin kahdella drive-through luukulla. Ensin ämpärillinen kanaa ja hunajasinappidippiä KFC:stä (helppo syödä ajaessa) ja sitten vielä isot kahvit 24h mäkkäristä.

Vaikka nukahdettiin lähes heti hotlalle päästyä, jäi yö turhan lyhyeksi, sillä aamulla oli kiire nousta ja lähteä avaruutta tutkimaan. Ennen kymppiä oltiin jo Kennedy Space Centerin pihamaalla, valmiina tutustumaan avaruuden ihmeisiin. Avaruudessa kuvattuja 3D-filmejä, pienoismalleja, oikeita raketteja, avaruussukkuloita, astronauttien esineistöä. Hienosti tehtyjä multimedia esityksiä ja paljon uutta tietoa.

Meillä kävi huipputuuri vierailuajankohdan kanssa, sillä muutamaa päivää aiemmaksi suunniteltu avaruusaluksen (space craft) laukaisu oli jouduttu huonon sään takia siirtämään juuri meidän vierailupäivälle! Tosin meidänkin päivänä oli aika huono keli ja ihan loppuun asti jännättiin, päästäänkö alusta laukaisemaan. 50-50 oli mahdollisuudet jossain vaiheessa, mutta kyllä se sinne taivaalle singahti. Kovin lähellä laukaisua ei tietenkään voi olla, mutta keskuksen katsomosta nähtiin lähtöpaikka lahden ylitse. Yksityiskohtia, eikä oikeastaan itse sukkulaakaan, erottanut, vaan ainoastaan kirkas valo näkyi katsomoon asti. Vaikuttavinta oli ehkä ääni, joka hiljalleen vahvistuen ärjyi lahden yli ja täytti tilan.

Takaisin itse keskuksessa kokeltiin vielä sukkulanlaukaisusimulaatiota, joka oli mielenkiintoinen, mutta luulen kyllä oikean laukaisun tuntuvan hieman enemmän. Avaruuskeskuksessa oli niin paljon nähtävää, että paikan mennessä kiinni iltaseiskalta meiltä jäi vielä useampi kohde näkemättä. Ei oltu edes tajuttu kellon olevan niin paljon, kun oli joka puolella nähtävää ja koettavaa.

Lauantaiaamu alkoi shoppailulla massiivisessa retkeilykaupassa. Lähinnä mukaan tarttui täydennystä hajonneiden vaatteiden tilalle ja Espanjan Caminoa varten tarvittavia kävelykamppeita. Shoppailun jälkeen suunnattiin ihmismassojen mukana Universalin Islands of Adventures teemapuistoon, tarkemmin ottaen siellä olevaan Harry Potter maailmaan. Oli kyllä upeasti rakennettu Tylyahon kylä sinne, jänniä yksityiskohtia joka puolella. Vessassa kuului Murjottavan Myrtin huokailut, postitoimistosta sai pöllöpostileiman kortteihin ja Kolmesta Luudanvarresta kermakaljaa.

Päänähtävyys alueella on Tylypahkan linna ja sen sisältä löytyvä vuoristoradan tapainen uskomaton laite. Itse linna oli todella huolella rakennettu ja massiivinen, ja sitä ehti hyvin tutkia jonottaessaan laitteeseen, sillä jono kiemurteli pitkän matkaa linnan huoneesta toiseen (ja jonotusaika oli pahimmillaan yli tunnin). Itse laite oli yhdistelmä robottikäden päässä olevaa vuoristoratavaunua, erikoistehosteita ja videota. Vaunusta pois noustessaan ihmiset, minä mukaan lukien, haukkoivat henkeään ja toistelivat miten upea laite oli. Piti jonottaa vielä toiseenkin kertaan, sillä mitään tällaista en ollut ennen kokenut. Ihan kuin olisi oikeasti lentänyt ympäri Tylypahkaa!

Sunnuntaina eipä muuta ehdittykään kuin ajella vauhdilla Miamiin, palauttaa auto ja astella laivaan. Adventure of Seas on hiukkasen isompi kuin se laiva, jolla tultiin toiseen suuntaan. Matkustajisto on myös paljon monimuotoisempaa, nyt mukana on ihmisiä vauvasta vaariin, eikä keski-ikä näytä olevan yli kuudenkympin, kuten viimeksi. Me saatiin kanta-asiakkaina hyttiluokan korotus, joten meillä on ihan ikkuna tällä kertaa. Ei tosin ulos, vaan sisäosan promenadikadulle (ajattele Siljan Serenadea ja Symphonya). Siinä on kiva istuskella sohvalla ikkunan edessä ja katsella ohikulkijoita.

Heti maanantaina oli ensimmäinen pysähdys, tällä kertaa Bahaman pääkaupungissa Nassaussa. Ainakin sataman lähellä vaikutti enemmänkin turisteille tehdyltä lavasteelta, jossa päätarkoitus on shoppailla. Me etsittiin hetkeksi kahvila ja nettiyhteys, ja käveltiin sitten lähimmälle rannalle. Vesi oli kylmää (hemmoteltu minä) ja ihmisiä paljon, joten ei menty veteen asti, hengailtiin vaan hetki. Sitten takaisin laivalle, lounasta ja töiden pariin.

Tiistai oli ensimmäinen meripäivä, eikä mitään ihmeempää tapahtunut. Etsittiin hyviä työskentelypaikkoja (tällä laivalla on hyvin vähän sähköpistokkeita) ja virittäydyttiin työtunnelmaan parin loma/matkapaikan jälkeen. Päivällä tuli testattua myös kuntosali ja sen yhteydessä oleva sauna. Oikein hyvä sauna (Suomessa rakennettu laiva!), ja rauhallinen, sillä sain olla siellä ihan omissa oloissani nauttien kunnon löylyistä.

Keskiviikkona aamupäivä istuttiin koneidemme ääressä loungessa, syötiin aikainen lounas ja puolenpäivän jälkeen saavuttiin San Juaniin Puerto Ricoon.

Joitakin vuosia (6…) sitten asuin täällä vuoden, joten oli mukava palata vanhoille kulmille. Tosin silloin en tietenkään asunut vanhassa kaupungissa risteilysataman lähellä, vaan ihan normaalien ihmisten seuduilla. Ensimmäisenä pysäkkinä San Juanissa oli Starbucks (ilmainen wi-fi!!), joka löytyi vanhasta tutusta paikasta. Muutaman tunnin naputtelun jälkeen käytiin kiertelemässä San Juanin upean värikästä vanhaa kaupunkia.

Illalla nähtiin vielä muutamaa täällä asuvaa ystävääni. Kuulumisten vaihtoa, paljon halauksia, hyvää puertoricolaista ruokaa (mofongo, tostones, amarillos, mayoketsuppia, piña colada). Hyvä päivä!

Seuraava viikko kuluukin sitten merellä, Atlantia ylittäen. Jännää :)

—
Kaikki postauksessa käyttämäni kuvat löytyvät Instagram tililtämme Anywhereism. Käy katsomassa, tai jopa seuraa meitä! Tämä postaus on osa Instagram Travel Thursday:ta. Se on viikottainen kokoelma Instagram-kuvia hyödyntäviä matkustukseen liittyviä postauksia. Suomessa tapahtuman taustalla ovat Destination Unknown, Kaukokaipuu ja Running with Wild Horses. Järjestäjien blogeista löydät kokooman kullakin viikolla kirjoitetuista postauksista. Jos haluat osallistua omalla blogillasi, tutustu tarkempiin ohjeisiin. Myös Instagramin kautta voit olla mukana tägäämällä kuvasi #igtravelthursday. Samaisella tägillä löydät paljon hienoja reissukuvia Instagrammista.

Kotona kaikkialla - Kotina koko maailma ja käynnissä seikkailu paikkariippumattomana yrittäjnä

México, Meksiko

Suuntana maailma blogin kaksikko Suvi ja Kristian viettivät vuoden matkaamalla maailman ympäri. Kuva postauksesta: Mexico City osa 2.

Seuraava lentomme lähtee kuun lopussa México Citystä ja ajateltiin, että otetaan nyt samalla pari päivää aikaa kaupunkiin tutustumiseen. Parikin tuttua on verrannut Méxicoa New Yorkiin, eli tiedossa on hyvää ruokaa, kiinnostavia museoita, paljon historiaa, kulttuuria, elämää.

Antigua, Guatemala

Reissuesan matkablogin eka juttu on kirjoitettu helmikuussa 2007, ja blogi onkin melkoinen aarreaitta juttuja ympäri maailmaa. Kuva postauksesta: Antigua, Guatemala 6.-29.3.2013

Väli-Amerikasta lueskellessani Antiguan kaupunki Guatemalassa nousi usein suosikkina esiin. Vielä kun saatiin maailmanympärimatkalla olevan ystäväpariskuntamme (go-go-around-the-world) kanssa sovittua treffit kyseiseen kaupunkiin, niin kohde oli lyöty lukkoon. Meillä on ensin viikoksi vuokrattuna yhteinen kämppä keskustan tienoilta, jonka jälkeen meillä on vielä puolitoista viikkoa jäljellä. Vielä en tiedä pysymmekö koko ajan Antiguassa, vai suuntaammeko joksikin aikaa vaikka Lake Atitlanin tienoille. Ilmeisesti ainakin pääsiäisviikolla kannattaisi olla Antiguan tapahtumia ihmettelemässä.

Florida, USA

Stilettikorkokannan Ulla tarjoaa tirkistysluukun elämäänsä ja reissuihinsa, varsinkin Jenkkien suuntaan. Kuva postauksesta: Hyvästit Fort Lauderdalelle, matka jatkuu.

Atlantin risteilymme lähtee Miamista ja halvimmat lennot Guatemalasta löysin Fort Lauderdaleen. Mikäs sen parempi ajankohta siis pienelle Floridan turneelle? Lopulta pysähdys jää pihiydessäni vain kolmen yön mittaiseksi, sillä näin saatiin hyödynnettyä todella halvat lennot eikä mene sitten elämiseenkään niin paljon (Guatemala kun on aika lailla halvempi paikka kuin Florida…). Otamme saapuessamme vuokra-auton alle ja ajelemme Orlandon tienoille. Kennedy Space Center ja Universalin teemapuistosta löytyvä Harry Potter maailma ovat olleet toivelistalla jo pitkään, eli niihin siis. Muuta me ei tuossa ajassa kai ehditäkään, joten jää nuo Ullan kuvassa näkyvät biitsit kokematta. Mutta Tylyaho :D

Atlantin risteily

Travellover maailmalla Annikan omin sanoin, ei paketti- eikä reppumatkoja, vaan aikuisen, keskiluokkaisen seikkailuja. Kuva postauksesta: Satamilla on eroa.

Atlantin ylitys oli niin nappi kokemus, että pitäähän se tehdä uudestaan. Lähes täydellinen ympäristö tehokkaaseen työntekoon. Tällä kertaa ei valittu risteilyä pelkästään hinnan perusteella (edullista tämä on silti), vaan pysähdyskohteet painoivat vaa’assa eniten. Nassaussa Bahamalla varmaankin käydään vain etsimässä nettikahvila ja nauttimassa meren syleilystä. San Juanissa Puerto Ricossa pääsen näyttämään Antille vanhoja kulmia ja tapaamaan paikallisia kavereita pitkästä aikaa. Toivottavasti mahdollisimman moni on maisemissa tuona päivänä! Viimeinen pysähdys ennen varsinaista ylitystä on Philipsburghissa St. Maartenilla. Siellä ajattelimme käydä katsastamassa ainakin aivan lentokentän kiitoradan päässä sijaitsevan rannan, jossa voi kokea lentokoneiden ylilennon hyvinkin lähietäisyydeltä. Usemman meripäivän jälkeen pysähdymme vielä Ponta Delgadassa Azoreilla. Siellä käynnistä olen haaveillut jo pitkään, ja vaikka toiveena onkin ollut vähän pidempi aika kuin 10 tuntia, niin eiköhän siinäkin jo ensituntuma saada. Tietää sitten, haluaako palata pidemmäksi aikaa. Risteilyn päätesatama on Southampton Englannissa, mutta jatketaan sieltä saman tien muualle.

Andalusia, Espanja

Kinttupolulla blogin Tiinan elämään mahtuu paljon patikointia ja luontoa. Tänä talvena Tiina pakkasi kimpsut, kampsut ja kissat (ja miehensä) mukaan ja muutti joksikin aikaa Andalusiaan. Kuva postauksesta: Välimeren viehätys – IGTravelThursday.

Vanhempani ja siskoni perheineen ovat varanneet loman Andalusian rannoille juuri sille viikolle, jolla saavumme Eurooppaan. Ajateltiin käydä moikkaamassa ja samalla suorittaa varusteiden päivitysoperaatio. Lähinnä kylläkin lähettää tavaroita perheen matkassa takaisin Suomeen, jotta selvitään tätä seuraavasta etapista. Jos oikein hyvä äkkilähtöhinta löytyy, niin saatetaan jopa olla samassa hotellissa, mutta tämän hetkisillä hinnoilla menee meidän budjetista yli. Lomalla 100€/vrk/p.p. all-inclusivesta on ihan hyvä hinta, meidän taas pitää miettiä tätä normielämänä.

Camino de Santiago, Espanja

Remonttireissut blogi ei kerrokaan ihan tavallista Camino-tarinaa, vaan kirjoittaja yrittäjänä teki samalla töitä mobiilitoimistaan käsin. Kuva postauksesta: O Cebreiro – vuoristossa. Kuvan otti Kirsti Sergejeff.

Ja tässä meidän kevään yllätysmomentti: usean sadan kilsan pikkukävely Pohjois-Espanjassa! Ollaanhan me usein mietitty, että Camino de Santiagoa olisi kiva vaeltaa, mutta se on ollut enemmänkin sellainen tulevaisuuden haave. Nyt tajuttiin, että meillähän on just sopivasti kuukauden aukko suunnitelmissa. Googlettelin ja lueskelin, ja vaikuttaa suurin piirtein toteutettavalta yhdistää kävely työntekoon. Majapaikkoja on tiheästi, nettiyhteys löytyy monesta paikasta ja puhelimenkin kautta netti toimii suuren osan ajasta. Kävellään sitten vähän lyhyempiä pätkiä ja pidetään myös kokonaisia työpäiviä tarvittaessa. Asiaa helpottaa se, ettei meillä oli pakottavaa tarvetta päästä Santiagoon asti, mennään vaan mihin asti ehditään tuossa ajassa. Aloitetaan jotain Espanjan puolelta ranskalaista reittiä ja toivottavasti edetään ainakin 300 kilsaa.

Kesä Suomessa <3

Viimeistään juhannuksena palataan nauttimaan Suomen kesästä. Ystäviä, perhettä, mökkeilyä, piknikkejä puistossa. Ei millään malttaisi odottaa. – Jos joku muuten kaipaa talo/lemmikkivahtia kesäkuukausina, ota yhteyttä ja katsotaan saadaanko aikataulut sopimaan! Myös kaikki kyläily- ja mökkeilykutsut on tervetulleita :)

Loppukesästä

Loppukesästä, siinä elokuun korvilla, tämän hetkinen ajatus on asua kuukauden verran jossakin Euroopan kaupungissa. Ollaan saatu vaihtoehdot rajattua kolmeen suosikkiin: Riikaan, Budapestiin ja Berliiniin. Kaikki nämä tarjoavat paljon tekemistä, mukavat puitteet ja suht edullisen elintason. Vaikea valinta! Tosin on olemassa pieni mahdollisuus, että ollaan työkuvioiden takia elokuukin joko Suomessa tai Tallinnassa…

Vaihtoehto 1: Riika, Latvia

Nellan Kaukokaipuu blogissa upeita valokuvia ja kaunista, mukaansatempaavaa tekstiä. Kuva postauksesta: Riika pelmenin kuorissa.

Riikassa on jotain kiehtovaa, vanhaa ja uutta, luksusta ja rosoisuutta. Viihtyisiä pikku kuppiloita, vanhan kaupungin kapeita mukulakivikatuja ja merenrantakin lyhyen bussimatkan päässä. Kuukausi näiden parissa olisi varmasti hyvä valinta.

Vaihtoehto 2: Berliini, Saksa

Lauran Urbaani viidakkoseikkailijatar blogissa seikkailuja maalla ja merellä, poissa tiuhaan tallatuilta poluilta ja aina fiiliksellä. Kuva postauksesta: Urbaanin viidakkoseikkailijattaren vinkit Berliiniin.

Viime kesänä vietimme kymmenen päivää Berliinissä, ja eihän se riittänyt mihinkään. Ihanan monipuolinen ja boheemi kaupunki, joka varsinkin kesäisin on täynnä seikkailuja. Berliini houkuttelee paljon muitakin diginomadeja, joten sieltä löytyisi myös samanhenkistä seuraa.

Vaihtoehto 3: Budapest, Unkari

Curious feetin Teean tapasin Playa del Carmenilla äkkilähtölomalla. Teea matkustaa paljon ja kirjoittaa kokemuksistaan mukavan maanläheisesti ja samalla informatiivisesti. Kuva postauksesta: Budapestin nähtävyydet.

Budapest on jo pitkään ollut yksi suosikkipaikkojani. Tunnen olevani siellä kuin kotonani, joten sinnehän se koti olisi hyvä sijoittaa kuukaudeksi. Elokuuhun osuisi myös sopivasti maailman paras festari Sziget, sekä muutaman tutun diginomadin vierailu kaupungissa.

Mitäs sanot, minkä itse valitsisit?

Syyskuu Suomessa

Tässä välissä palataan taas Suomeen. Jo parina vuonna ollaan vietetty syyskuussa aikaa mökin rauhassa työskennellen, Suomen syksyn väriloistoa ja sateen tuoksua fiilistellen. Tähän mennessä mökkeily on jäänyt muutamaan päivään, mutta tänä vuonna me toteutetaan meidän haave muutamasta viikosta. Kyllä.

Syksyllä Balkanille

Joskus syyskuun lopussa, lokakuun alussa lähdetään taas maailmalle. Mä haaveilen mun suosikkialueesta, Balkanista. Mahtavia maisemia, ihanan elämäntäyteisiä ihmisiä, maistuvaa ruokaa, edullista eloa ja viihtyisiä kaupunkeja.

Belgrad, Serbia

Panun matkat blogissa hienoilla valokuvilla höystettyjä juttuja Puolasta ja maailmalta. Kuva postauksesta: Belgradin yössä.

Olen käynyt Belgradissa muutamia kertoja, mutta aina vain päivän pari kerrallaan. Niin mielelläni viettäisin tuossa mukaansatempaavassa ja rennossa kaupungissa vähän pidempäänkin.

Bled, Slovenia

Millan ja Juhanan Pingviinimatkat blogi kaappaa mukaansa maailmalle, ihan kuin olisi itse messissä. Kuva postauksesta: Arkiston aarteita ja tulevaisuuden suunnitelmia: Slovenia – Bled.

Olen törmännyt muutamaan blogikirjoitukseen Slovenian Bledistä ja niiden seurauksena paikka on liimautunut kohdelistalleni. Sloveniassa olen käynyt vain pikaisesti Ljubljanassa, jonka muistan ihanan kylämäisenä pääkaupunkina. Sielläkin voisi käydä uudestaan.

Ateena, Kreikka

Inkan Archie gone Lebanonia on sitten mukava lukea, niin tuttavallisesti ja elämäniloisesti hän kirjoittaa. Kuva postauksesta: Askeleita Akropoliksella.

Ateenahan on melkein matkan varrella, joten lisäsin sen listalleni, kun kuulin tämän vuoden TBEX-matkabloggaajakonfan olevan siellä lokakuun lopussa. Ateenassa me ei olla kumpikaan vielä käyty, joten samalla tulisi paikattua aukko yleissivistyksessä. Tällaisille historiafriikeille siellä olisi paljon nähtävää, ja TBEX:in oheistapahtumat tarjoaisivat hyviä mahdollisuuksia kaupunkiin tutustumiseen.

Teneriffa, Espanja

Annan Tämä matka blogissa upeita kuvia ja yksityiskohtaisia, hauskoja juttuja. Kuva postauksesta: Teneriffa, Mascan mutkat ja yö banaaniplantaasilla

Ja vielä villi kortti sinne joulukuun paikkeille, siltä varalta, että Balkanilla alkaa paleltaa. Kanariansaaret ja niistä luultavimmin Teneriffa. Sopivan lähellä, mukavampi ilmasto, upeita vaellus- ja autoreittejä, pöydän täydeltä tapaksia ja suhteellisen edullinen hintataso.

Jouluksi kotiin

Kuten viime jouluna jo kirjoitin, jouluna aion olla perheeni parissa. Piste.

– – –
Tällaisia suunnitelmia meillä. Mexico City >> Antigua >> Florida >> Atlantin ylitys >> Andalusia >> Camino de Santiago >> Suomi >> Riika / Berliini / Budapest >> Suomi >> Balkan >> Teneriffa(?) >> Suomi. Katsotaan, miten sitten todellisuudessa menee :)
Kaikki kohdevinkit suunnitelmiimme liittyen ovat erittäin tervetulleita! Niin ja jos hyvin käy, niin ehkäpä osutaan samaan paikkaan samaan aikaan?

Kotona kaikkialla - Kotina koko maailma ja käynnissä seikkailu paikkariippumattomana yrittäjnä