Tämä viikko 2: Lissabon

Lissabon näköala
Näkymä yli kaupungin

Lissabon, Portugali 31.10.-6.11.2013

Torstaina lähdettiin etsimään lounasta ulkoa. Ensin törmättiin hienoon näköalapaikkaan (Miradouro de São Pedro de Alcântara, kuva yllä), jota ei oltu aiemmin nähty, vaikka onkin hyvin lähellä meidän asuntoa. Edelleen siis löytyy uutta ja jännää lähikulmilta kolmen viikon asumisen jälkeen.

näköaloja
Lounastakin löydettiin, päivän menu muiden turistien seurassa. Mutta kun se näköala vaan oli niin kiva. 10€ per pää iso kana-annos leivän ja juoman kanssa, ei ihan mahdoton hinta. Palvelu oli ehkä kyllä hitainta mihin täällä oon törmännyt, eli ei tullut uutta suosikkia tästä ruokapaikasta.

Ahdettuamme mahamme täyteen ja ihailtuamme tarpeeksi maisemaa suuntasimme rautatieasemalle ostamaan junaliput Portoon. Ensin jonottelin hetken lähijunien jonossa, kunnes huomasin erehdykseni ja suuntasin etsimään kaukojunien lipunmyyntiä. Löytyihän sekin, mutta olivat juuri lähteneet lounastauolle. Meille jäi siinä tunti aikaa kierrellä keskutassa, eli ihan ylimääräinen sightseeing hetki. Käytiin myös ostamassa mulle lisää vihreätä inkivääriteetä terveyskaupasta, kun meidän lähikaupan teevalikoima on erikoinen ja hyvin rajoitettu. Lippuluukkukin lopulta aukesi ja nyt on kädessä liput Portoon! Vinkkinä muuten se, että jos liput ostaa vähintään viikkoa etukäteen on mahdollista saada 40% alennusta. Meille tämä tarkoitti noin 40€ säästöä, eli kannatti tehdä lenkki aseman kautta jo ajoissa.

Perjantaina alkoi marraskuu ja syksy on selkeästi saapunut. Takille ei kuitenkaan ole vielä ollut tarvetta, neule on riittänyt iltaisinkin hyvin. Marraskuun myötä moni paikka on siirtynyt talviaikatauluihin, esimerkiksi miettimiämme tippausperusteisia kävelykierroksia järjestetään harvemmin. Ja meidän lähipuiston kioski ei ollutkaan auki, kun meinattiin sinne perjantaina hetkeksi istahtaa. Onneksi isomman Principe Real aukion kioski oli. Onnistuttiin vieläpä löytämään vapaa pöytä, vaikka kysessä on varsinkin viikonloppujen alkuillasta hyvin suositusta hengailupaikasta.

Olen viime aikoina lueskellut paljon tehokkuudesta, aikaan saamisesta ja elämän järjestämisestä (esim. Getting Things Done ja Power of Habit). Näistä intoutuneena käytinkin lauantai-aamupäivän elämääni järjestelemällä. Voisin kirjoitella löydöksistäni ja uusista käytännöistäni vaikka ihan erillisen postauksen. Iltapäivällä käveltiin alas meren rantaan. Matkan varrelta löytyi tämä päivää piristävä katutaideteos.

Katutaidetta Lissabonissa

Rannalla oli jännän näköisiä istuimia, jotka samalla toimivat puiden ruukkuina. Vapaana olevat olivat vaan niin likaisia, että päädyttiin istumaan kiveyksen reunalle. Siinä vierähti aika pitkä tovi, meren katselemisessa on jotain hyvin rauhoittavaa. Ajatukset saa rauhassa harhailla ja niille tuntuu olevan tilaa.

Rantatuolit

Kun vihdoin lähdettiin eteenpäin niin eiköhän jo muutaman sadan metrin päästä löytynyt niin mukavan näköinen rantaportaikko, että taas piti istahtaa alas. Tässä kohtaa meren lisäksi viihdettä toi pieni paikallinen tyttö, joka innoissaan seurasi paikalle saapuneen valokuvaajan työtä. Tyttö kierteli kuvaajan ympärillä hänen laittaessaan laitteistoaan kuntoon ja keikisteli kameran edessä jo ennen kuin kaikki oli edes valmiina. Kuvaajan tarkoituksena näytti olevan kuvata siltaa ja auringonlaskua, mutta saipa kaupan päälle kuvia iloisesta tytöstä.

Rannalla

Kotimatkalla kävelimme keskustan läpi. Alkuillasta siellä on jotenkin niin erilainen tunnelma kuin päivällä. Katuvalot ja kauppojen ikkunat loistavat hämärässä, kastanjakojuista nouseva sankka savu himmentää kadut. Ihmisiä on joka puolella, mutta se ei jostain syystä häiritse vaan tuntuu mukavalta. Tuntee itsensä osaksi jotain suurempaa kokonaisuutta.

Sunnuntaina oli päänsärkypäivä (ihan selvennyksenä: ei krapula), eli täydellinen tekosyy lukea ja ottaa torkkuja.

Maanantaina pidettiin kuukausipalaveri, käytiin läpi mitä viime kuussa on tapahtunut (paljon!) ja mietittiin mitä tässä kuussa halutaan saada aikaiseksi. Kiireinen kuukausi on tulossa, paljon tekemistä samalla kun liikutaan paikasta toiseen. Lokakuu menikin lähinnä täällä Lissabonissa, paikoilleen rauhoittuen. Tässä kuussa tiedossa Porto, viikko Suomessa, viikko Barcelonassa ja Atlantin ylityksen aloitus.

Tiistai-illalle olin varannut pöydän BA Wine Bar ravintolasta. Siellä tilasimme ison lautasellisen paikallisia herkkuja. Kahdeksaa erilasta juustoa, joista yhtä teki kuulemma yli 70-vuotias mummo ja joka oli niin vahvaa, että sain vain pienen palan syötyä. Possua oli neljässä eri muodossa, kaikki suussasulavia. Tämä ilmeisesti johtui siitä, että nämä possut olivat saaneet syödäkseeen vain tammenterhoja. Juustojen oheen oli kahta ihanaa hilloa, joulumausteista kurpitsaa ja Balkanin mieleen tuova paprikaa. Vielä kahta oliiviöljyä, joita siinä sitten vertailtiin ja maisteltiin. Ohessa tietysti myös leipää ja oliiveja. Ja tässä siis pelkkä ruokapuoli, viinit oli kuitenkin se asian ydin. Paikka oli pieni ja palvelu henkilökohtaista. Viiniä tilatessa sai kertoa minkä tyyppisestä tykkää ja tarjoilija toi muutaman kokeiltavaksi. Jos ei osunut kohdalleen oli aina mahdollista pyytää lisää maistettavaksi. Nämä maistelut eivät tietenkään maksaneet mitään, viinilasillisetkin olivat 4-7€. Ei siis mikään halvin paikka, mutta laatu oli korkea ja se palvelu oli kyllä aivan uskomatonta. Ihana kokemus.

BA Wine Bar

Kahden ja puolen tunnin illallisen jälkeen istahdettiin vielä hetkeksi ihailemaan kaupungin valoja tuonne ylempänä mainitsemalleni näköalapaikalle. Sieltäkin löytyi ulkoilmakioski, mitenkäs muutenkaan.

Keskiviikkona heräsin aamulla neljän aikaan, enkä saanut unta, vaan päädyin lukemaan useamman tunnin. Vasta joskus seiskan jälkeen nukahdin uudestaan ja heräsin vähän ennen puolta päivää. Siinä meni sen päivän aikataulut aikalailla uusiksi ja paljon muuta kuin töitä ei ehtinyt tekemään.

Sellainen viikko. Lissabon on kyllä ihana, ei millään malttaisi vielä lähteä.


Kaikki postauksessa käyttämäni kuvat löytyvät Instagram tilitämme Anywhereism. Käy katsomassa, tai jopa seuraa meitä! Ollaan nyt viime aikoina innostuttu Instagramista, joten sinne ilmestyy uusia kuvia tasaisella tahdilla.

Tämä postaus on osa Instagram Travel Thursday:ta. Se on viikottainen kokoelma Instagram-kuvia hyödyntäviä matkapostauksia. Suomessa tapahtuman taustalla ovat Destination Unknown, Kaukokaipuu ja Running with Wild Horses. Järjestäjien blogeista löydät listauksen kullakin viikolla kootuista postauksista. Tämän viikkoisen kokoelman löydät vaikka täältä (itse tekstin alapuolelta).
Jos haluat osallistua omalla blogillasi, tutustu tarkempiin ohjeisiin. Myös Instagramin kautta voit olla mukana tägäämällä kuvasi #igtravelthursday. Samaisella tägillä löydät paljon hienoja reissukuvia Instagrammista.

6 kommenttia

  • Amanda sanoo:

    Lissabon on kertakaikkisen pittoreski paikka, eikä sekään haittaa ollenkaan, että sieltä on suht lyhyt matka lähimmille surffiaalloille. :) Pystyn siis ihan täysin ymmärtämään nuo ”ei malttaisi vielä lähteä”-fiilikset!

    • mirje sanoo:

      Aika hienoja aaltoja täältäpäin ilmeisesti löytyy. Itsellä on surffaus vielä kokeilematta, ajatuksena pyörinyt mielessä, mutta aaltojen armoille antautuminen jännittää.

  • Veera Bianca sanoo:

    Ihana tunnelma näissä kuvissa! Lissabonissa olisi päästävä käymään!

  • Satu VW sanoo:

    Tuo on kyllä mielestäni ihan paras tapa matkustaa – olla vaan paikallaan pidempi aika niin että oppii tuntemaan yhden paikan kaikki kulmat ja paikallistenkin suosimat paikat. Ja nuo rantatuolit muistan itsekin Lissabonista! :)

    • mirje sanoo:

      Joo tää nelisen viikkoa tuntuu olevan aika sopiva aika. Siinä ehtii jo löytämään ”omia paikkoja” ja kaupunki tuntuu tutulta, mutta samalla vielä riittää paljon uutta nähtävää.
      Kevään lattariosio ajateltiin tehdä just näin, eli noin kuukausi paikallaan, sitten joitakin päiviä reissaamista ja taas kuukauden verran paikallaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *