1. Mihin maahan matkustaisit, jos valinta pitäisi tehdä ruuan perusteella?

Aiemmin olin sitä mieltä, että vaikka ruoka olisi kuinka hyvää, siihen kyllästyy parissa viikossa. Näin siis ennen kuin matkustin Meksikoon ja totesin herkuttelevani paikallisella ruualla viikko toisensa perään kaipaamatta muuta. Tuoreista ja yksinkertaisista raaka-aineista tehtyä, juuri sopivan mausteista ruokaa, johon saa erilaisilla kastikkeilla ja lisukkeilla uusia vivahteita ja tarvittaessa tulisuuttakin. Riittää jo yksinäänkin syyksi lähteä Meksikoon!

2. Mikä on Suomen paras kesäkaupunki?

Tähän on vain yksi vastaus: Helsinki. Onhan Helsinki muulloinkin kiva, mutta kesäisin se herää eloon. Lukemattomia tapahtumia katukirppiksistä puistojameihin, mattolaitureita, kesäkahviloita, saaristoveneitä. Valoisia kesäöitä ja luonto lähellä. Eihän sitä voi muuta kuin rakastaa.

3. Pisin reissusi ja minne suuntautui?

Olen pariin otteeseen asunut ulkomailla vuoden, ensin lukioaikana vaihto-oppilaana Minnesotassa (USA) ja myöhemmin töissä Puerto Ricossa, Karibian lämmössä. Näitä ei ehkä kuitenkaan voi laskea varsinaisiksi reissuiksi? Toisaalta nyt olemme eläneet läppärikulkureina jo yli 1000 päivää, mutta olemme käyneet aina välillä Suomessa. Pisin ulkomaan pätkä on ollut vajaa puoli vuotta, marraskuusta 2013 kesäkuun 2014 alkuun. Aloitimme reissun Barcelonasta, risteilimme Atlantin yli Louisianaan, viihdyimme Meksikossa lähes kolme kuukautta, käväisimme Guatemalassa ja piipahdimme Floridassa ennen toista Atlantin ylitystä ja lopuksi kävelimme muutaman sata kilometriä Camino de Santiagoa Espanjassa (kuva sieltä).

4. Mikä on seuraava matkailukohteesi ja miksi?

Juuri nyt olen Skotlannissa, ensin koiravahtina pikkukylässä ylängöllä ja sitten pienellä roadtripillä. Täältä matka jatkuu päiväksi Lontooseen. Eli vastaisinko sitten, että Lontoo? Lontoo valikoitui kohteeksi, koska sitä kautta pääsee järkevästi Pariisiin — jossa meidän taas pitää olla marraskuun alussa lentääksemme Tunisiaan. Ja koska Lontoon kautta kuitenkin kieppaamme, niin pitihän sille edes se yksi kokonainen päivä varata, sillä se on yksi suosikkikaupungeistani. Miksikö? Ehkä siksi, että Lontoossa ei ainakaan ikinä käy aika tylsäksi.

5. Paras ranta missä olet ollut?

Puerto Ricon Playa Flamenco vie kyllä ykkössijan. Sen turkoosia laguunia kiertää vitivalkoinen hiekkaranta. Palmut huojuvat, eksoottiset kalat uiskentelevat vedessä ja hotellit puuttuvat näkymää haittaamasta, sillä rannalla on vain leirintäalue.

Toinen suosikkini on Fidzin Yasawa-saaret, joilla hyppelimme rannalta toiselle häämatkallamme. Palmujen välissä heiluva riippumatto, hiljalleen rantaan lyövät aallot ja uskomattoman kirkas vesi jäivät unohtumattomana muistona mieleen. Tosin mieleen jäi myös lähes päivittäinen sade — kuka käski vierailla sadekaudella? — jonka ansiosta nautimme rannasta lähinnä katoksen alta käsin.

Eikä pidä unohtaa Luumäen mökkirantaa, joka on ihan omassa luokassaan! Lämpöä ja eksoottisia kaloja on ehkä muita mainitsemiani rantoja vähemmän, mutta tunnelmaa sitäkin enemmän. Ja ne auringonlaskut, jotka värittävät joka ilta taivaalle uuden uniikin taideteoksen.

6. Lomakohde, minne et varmasti matkusta toista kertaa?

Yritin miettiä kohdetta, joka olisi ollut niin vastenmielinen, etten haluaisi sinne uudestaan. En keksinyt yhtäkään, joten vaihdoin taktiikkaa ja mietin, minne todennäköisesti en ikinä enää päädy. Tällainen kohde on varmasti Anak Krakataun tulivuorisaari Indonesiassa. Ei siksi, etteikö saari olisi ollut aivan uskomattoman upea ja mieleenpainuva kokemus, vaan siksi, että sinne on hankala päästä. Muutaman tunnin venematka Jaavan saarelta — eikä reittiliikennettä vaan pitää itse vuokrata vene ja kuski — eikä myöskään mitään fasiliteetteja eli kaikki majoitusvälineistä juomaveteen pitää kuljettaa mukana.

7. Suosittele minulle kolme kaupunkikohdetta Euroopassa, minne sinun mielestäsi kannattaa mennä?

Berliini nyt vaan on Berliini ja juuri siksi suositeltavien joukossa. Se on kuin lukemattomia pikkukaupunkeja toinen toisensa vieressä. Uutta tekemistä vaikka vuoden jokaiselle päivälle, ruokaherkkuja ympäri maailmaa, lukemattomia puistoja, viihtyisiä kuppiloita. Kaikki toteutettuna niin berliiniläisesti: tuttavallisesti, omalaatuisesti ja sydämellä. Älä suunnittele liikaa, vaan hyppää kaupungin menoon ja katso minne se sinut vie.

Lissabon hurmasi minut salakavalasti kaakelikoristeisilla taloillaan, jyrkillä kaduillaan ja omaperäisillä ihmisillään. Kävele rantaan katsomaan meren liikettä ja kalastajien rivistöjä, ajele vanhalla keltaisella ratikalla kaupungin halki ja pidä kahvitauko herkullisen pasteis de Belem leivoksen kera. Eksy kapeille kujille, syö itsesi ähkyyn paikallisessa tavernassa ja istahda sen jälkeen muiden joukkoon puiston pikkuterassille nautiskelemaan valkoviiniä illan hämärtyessä.

Belgrad on suosikkikaupunkini ja joudun yhä syvemmin sen pauloihin jokaisella vierailulla. Belgrad on monipuolinen, ihmisen kokoinen, tuttu ja eksoottinen yhtä aikaa. Älä jää pyörimään pelkästään keskustan kävelykaduille — vaikka sielläkin kannattaa pyörähtää, istahtaa hetkeksi terassille ja ostaa poppareita katukojusta. Ihastele linnoitusta auringonlaskussa ja vietä muiden turistien kanssa iloinen ilta Skadarlijan boheemikadulla. Mutta kävele myös hieman syrjemmälle, eksy korttelimarkkinoiden vihanneskojujen väliin, keskustele elekielellä piirakkamyyjän kanssa ja istahda hetkeksi puistonpenkille paikallisten tavoin elämää seurailemaan.

8. Baari jota et unohda?

Café No Sé Guatemalan Antiguassa on jäänyt mieleen. Asuimme sen lähistöllä, joten päädyimme sinne ihan sattumalta yhtenä iltana. Ja sen jälkeen muutamana muunakin iltana. Sokkeloinen ja hämärä baari, jossa kuitenkin oli viihtyisä tunnelma. Muiden kanssa tuli jutusteltua, toisinaan oli hyvää live-musaa ja joskus ilmestyi ilmainen shottikin pöytään. Ei siihen sen kummempia vaadita.

9. Jälkeenpäin hauskin kömmähdys reissulla mikä kohdalle on osunut?

Aina kun kuulen Ultra Bran kappaleen Minä suojelen sinua kaikelta, minua hymyilyttää kohdassa “olen eksynyt Latviassa”. Sillä minä todellakin olen eksynyt Latviassa, ihan kunnolla. Olimme jossain Riikasta pohjoiseen, siinä kohdilla missä tien varressa näkyy hiekkarantaa kilometri toisensa perään. Illan suussa katsoimme karttataulusta, että muutama kilometri rantaa eteenpäin löytyy leirintäalue ja päätimme kävellä sinne yöksi. Muutama kilometri upottavalla hiekkarannalla ei ollutkaan ihan niin helppoa ja siitä tuli kunnon iltatreeni. Vihdoin, kun luulimme olevamme jo melkein perillä, huomasimme, että aidattu tehdasalue tukki reitin rannan ja leirintäalueen välissä. Tähän aikaan ei vielä ollut karttoja kännyköissä, emmekä olleet edes tajunneet ottaa valokuvaa näkemästämme kartasta, joten seuraavat pari tuntia harhailimmekin sitten pitkin Latvian maaseutua yrittäen löytää tuon kartassa näkemämme leirintäalueen. Kellon jo lähestyessä puolta yötä löysimme lopulta perille, vain saadaksemme tietää, että leirintäalueella oli jonkin uskonnollisen ryhmän kokoontuminen eikä siis tilaa meille. Hetken pohdittuamme marssimme metsän läpi merenrantaan ja pystytimme telttamme dyynin taakse. Siinä vaiheessa ei enää paljoa naurattanut, mutta seuraavana aamuna jo hymyilytti teltan oven auetessa merinäkymään.

10. Mistä löytyy ärsyttävimmät katukaupustelijat?

En muista, että missään olisi ollut todella ärsyttäviä katukaupustelijoita. Hankalimpia ovat lapset kaupustelijoina. Heille tuntuu aina pahalta sanoa ei, vaikka tietääkin, että ostamalla heiltä usein vain tukisi heidän “myyjänuraansa” koulunkäynnin sijasta. Angkorin temppelialueella Kambodzassa oli hyvin sinnikkäitä lapsia postikortteja kaupustelemassa. Yksien kanssa jutellessamme he kertoivat olevansa päivät koulussa ja vasta iltaisin myymässä, mutta hankalahan se on tietää totuutta. Jos jotain positiivista tästä kuviosta pitäisi löytää, niin ainakin lapset puhuivat ihan keskustelukelpoista englantia.

11. Missä maassa on kauneimmat maisemat?

Uudessa-Seelannissa! Pohjoissaaren hobittikukkuloista ja tuliperäisten alueiden värikkäistä avaruusmaisemista eteläsaaren jylhiin vuoriin ja vehreisiin metsiin, Uusi-Seelanti on maisemienjahtaajan unelmien täyttymys. Meillä oli maassa aikaa vajaat kaksi viikkoa, eikä se riittänyt mihinkään. Ensi kerralla ainakin kuukausi! Mukaan säänkestäviä vaatteita ja kamera, paljon muuta ei tarvitakaan.

Liebster Awardin käytäntöön kuuluu keksiä itse uudet 11 kysymystä ja esittää ne 11 muulle pienelle blogille, jotka samalla nimeää palkinnon saajiksi. Minä en onnistunut löytämään seuraamistani blogeista — melko nopeasti vilkaistuna kylläkin — yhtäkään, joka ei Liebsteria ole vielä saanut ainakin kertaalleen. Kaikki sen kyllä ansaitsisivat vaikka toistamiseen! Veikkaan silti, ettei monikaan jaksa useampaan vastailla, joten jätän tällä kertaa uudet kysymykset jakamatta. — Jos joku palkinnon ja kysymykset haluaa, niin huikkaa tuolla kommenteissa ;)

Edit 20.10. Nimeän Stacyn Reissublogin Liebster Awardin saajaksi!

Liebster Award säännöt:

• Kiitä sinut nimennyttä bloggaajaa ja laita linkki hänen blogiinsa.
• Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.
• Nimeä ja linkkaa 11 Liebster Awardin ansaitsevaa blogia, joilla on alle 200 seuraajaa.
• Keksi 11 uutta kysymystä nimitetyille.

Ja ne 11 kysymystä:

1. Missä olisit mieluiten juuri nyt?
2. Jos suosittelisit “kaiken nähneelle” matkaajalle kohdetta, mikä se olisi ja miksi?
3. Missä ja miten sinä olet ollut eksyksissä?
4. Milloin ennakkoluulosi ovat osoittautuneet vääriksi?
5. Minkä stereotypian olet todennut paikkansapitäväksi?
6. Millainen olisi täydellinen päiväsi, ellei rahalla ja fysiikan laeilla olisi merkitystä?
7. Onko jotain mitä olet nähnyt/tehnyt kohteessa tv-sarjan tai elokuvan inspiroimana?
8. Paras pakkausvinkkisi?
9. Meri vai vuoret?
10. Mikä on erikoisin eläin, johon olet matkoillasi törmännyt?
11. Jos sinun pitäisi antaa yksi ohje ensimmäistä kertaa ulkomaille lähtevälle, mikä se olisi?

Kotona kaikkialla - Kotina koko maailma ja käynnissä seikkailu paikkariippumattomana yrittäjnä

Viimeiset päivät Berliinissä, auringonlaskuja, katuruokaa ja hyvästit kissoille. Oslon lentokenttähotellissa vietetyn yön kautta Suomeen, ystävien seuraan. Huoneesta pakeneminen, Helsingin kiertelyä ja lopulta vanhempien luokse Kokemäelle syysilmoista nautiskelemaan. Joskus viikossa ei tapahdu mitään, joskus taas siihen mahtuu vaikka mitä. Nyt kyseessä oli mitä ilmeisemmin tuo jälkimmäinen tapaus.

Torstaina lähdimme töiden jälkeen Neuköllnin alueelle, jossa sijaitsevan Arcaden ostoskeskuksen katolta löytyy viihtyisä terassi Klunkerkranich. Olin tämän aiemminkin muutamasta jutusta bongannut, mutta kun sain vielä viimeviikkoisen postaukseni kommenteissa vinkin käydä täällä, niin pakkohan se oli lisätä kalenteriin. Ja kyllä kannatti, sillä sieltä oli aivan upea näkymä Berliinin kattojen ylle!

Olimme paikalla hieman ennen auringonlaskua ja saimme nauttia hienosta valoshowsta.

Auringonlaskun – ja parin oluen – jälkeen suuntasimme askeleemme Kreuzbergin kaupunginosaan. Mukava muutaman kilometrin iltakävely toi meidät Street Food Thursday katuruokatapahtumaan Markthalle Neun kauppahalliin. Emme olleet todellakaan ainoita paikalla, mutta yllättävän vähällä jonottamisella pääsimme maistelemaan herkkuja maailman eri kolkilta.

Aloitimme kojusta, jonka edessä oli pitkä jono. Pakkohan siellä on olla jotain hyvää tarjolla, kun niin moni sitä haluaa. Ja olihan se hyvää. Seuraavan päivän googlaus paljasti annoksen olleen käsespätzleä eli baijerilaistyyppistä juustopastaa. Testasimme myös korealaistyylisen kimchi tacon, ikisuosikkini vietnamilaiset kesärullat sekä jälkkäriksi espanjalaisen leikkele-juustolautasen. Kaikki oli todella hyvää ja rahaa meni alle 20€. Hallista sai ostaa myös juomia, joten kokeilimme omenasiideriä sekä erinomaisen hyvää valkkaria. Tämäkin tapahtuma pääse suositeltavien listalle!

Perjantaina kävimme aamulla salilla ja vietimme loppupäivän töiden ohessa kamoja kasaillen ja paikkoja siivoillen. Ennen nukkumaanmenoa täytin vielä kerran kylpyammeen, pitihän minun käyttää jäljellä olevat kylpyrakeeni ja hoitonaamioni.

Lauantaina kolmiviikkoinen kissavahtiurakkamme olikin jo ohi ja omistajat palasivat kotiinsa. Heillä oli ollut hyvä reissu Kanadassa ja me taas nautimme täysillä Berliinistä ja kissoista, eli molemmat olivat tyytyväisiä järjestelyyn. Olisin kyllä mielelläni jäänyt pidemmäksikin aikaa Berliiniä tutkailemaan ja kissoista huolehtimaan, olivat ne vaan sen verran lutuisia.

Lauantai oli pitkä matkapäivä, sillä pelkkä matka julkisilla lentokentälle kesti reilun tunnin. Perillä kentällä vietimme useamman tunnin kahvilassa töitä tehden, sillä lentomme lähti vasta illalla. Oslon lentokentälle saavuimme puoli kymmenen aikaan ja silloin olin aika iloinen, että olin varannut huoneen kävelyetäisyydellä terminaalista. Park Inn hotelli oli meille yleensä aika paljon pienemmällä budjetilla matkaaville varsinaista luksusta, pehmeine sänkyineen ja kattavine aamupaloineen. Tuorepuristettu mehua, vohvelirauta ja hyvää luonnonjogurttia, niillä sai kyllä voitettua meikäläisen puolelleen.

Sunnuntaina laskeuduimme Helsinki-Vantaalle hieman ennen puolta päivää ja suuntasimme suoraan Vantaan “kotiimme”. Siellä otimme kaivatut päivätorkut ja piristyimme riittävästi lähteäksemme Kallioon ystäviä tapaamaan. Tokoinrannassa aurinko vielä paistoi, mutta ilma oli jo aika syksyinen. Tai kuten eräs meistä asian ilmaisi: “samanlaistahan nyt on kuin tänä kesänä, mutta ei vaan sada vettä“. Aika nopeasti siirryimme siis sisätiloihin Majava-baarin tuttuun ja turvalliseen meininkiin. Ja reippaina viimeisellä metrolla kotiin.

Maanantaina kävimme pakenemassa huoneesta Kalliossa. Labyrinth Gamen Escape Room oli todella hyvä, juuri sopivan haastava ja mielenkiintoinen, ajatuksella rakennettu. Suosittelen! Kaverini Anna ehti jo kirjoittaa pelistämme enemmänkin: Room Escape eli kuinka paetaan mielisairaalasta. Uskokaa tai älkää, tuo jutussa mainittu erittäin fiksu työkaveri olen minä.

Koska ilma oli mukavan aurinkoinen, päätimme kävellä Kalliosta Kamppiin. Matkalla keräsimme kolikot taskunpohjalta ja ostimme jätskin. Jätskiauton myyjä kysyi mistä olemme kotoisin – englanniksi – ja hämmentyneenä vastasin “Finland”, sillä olinhan tehnyt tilauksen suomeksi. Myyjä totesi, että meillä Suomessa ei käytetä 1 ja 2 sentin kolikoita ja heitti ne roskiin. Vieläkin hämmentävämpää.

Kampista huruttelimme Onnibussin edullisella – mutta silti mukavalla – kyydillä Kokemäelle. Siellä saimme viettää muutaman rauhallisen päivän syystunnelmissa. Tosin sisko perheineen (ja koirineen) kävi kylässä tiistai-iltana, joten sitä aikaa en ehkä kuvailisi rauhalliseksi. Oikein mukavaksi kyllä.

Kävimme pitkällä kävelyllä metsäteillä ja peltojen poikki, lämmitimme saunan ja söimme hyvin. Puut olivat hiljalleen pukeutumassa syysväreihin, aamuisin metsän yllä leijaili usva ja ilma oli kirpeän raikas. Ihanaa käydä Suomessa syksyllä!

Keskiviikko oli muuten 1000. päivämme läppärikulkureina. Aika hurjaa. Päällimmäiset tunnelmani voit lukea täältä: 1000 päivää kulkurina. Antti taas kirjoitti virstanpylväästä jutun englanninkieliseen Anywhereism-blogiimme: 1000 digital nomad days. Käykääpä lukaisemassa, sieltä löytyy myös liuta upeita kuvia sekä allekirjoittaneen väsäämä infograafi.

Sellainen viikko tällä kertaa. Seuraava hieman rauhallisemmissa merkeissä, sillä suuntaamme kaveriviikonlopun jälkeen Luumäen mökille. Siellä on luvassa lisää syksyn lumoa <3
—–
Viikkoyhteenvetoni on kuvitettu Instagram-otoksillamme sekä Snapchat-kuvillani (tunnukseni on kotonakaikkial). Seuraa vaikka molemmissa!

Kotona kaikkialla - Kotina koko maailma ja käynnissä seikkailu paikkariippumattomana yrittäjnä

Kolmas viikko Berliinissä kissavahtina. Viikonloppuna seikkailimme ympäriinsä, nähtyä tuli mm. interaktiivinen Berliini-museo ja ydinsuojabunkkeri, katutaidekierros ja Berliinin muurin graffitit, sekä levymessut ja ruokarekkoja. Siinä olikin sitten niin paljon ohjelmaa, että loppupäivät ovat kuluneet kotikulmilla kuntosalivisiittien, ruokakauppareissujen, läppärin ääressä istumisen ja kissojen hellittelyn merkeissä.

Story of Berlin -museon bongasin keväällä Journey Diary -blogista. – Kiitos Jenna hyvästä vinkistä, paikka oli todella mielenkiintoinen!

Ensin saimme opastetun kierroksen kylmän sodan aikana rakennettuun ydinsuojabunkkeriin, jossa sai hyvän kuvan siitä, millaista elämä siellä voisi olla. Tai mitä se olisi voinut olla kylmän sodan aikana. Sänkyjä vieri vieressä kolme päällekkäin, ei mitään yksityisyyttä, tarjolla pelkkää purkkiruokaa ja trooppinen ilmasto niin lämmön kuin kosteuden suhteen. Bunkkeria ei onneksi koskaan tarvittu ja nykyaikainen tekniikka mahdollistaisi jo hieman mukavammat olosuhteet.

Opastetun osuuden jälkeen tutustuimme varsinaiseen museoon, jossa oli mielikuvituksellisesti esitelty Berliinin historiaa viimeisen 800 vuoden ajalta. Kokonaisia huoneita oli lavastettu tietyn aikakauden mukaan, ääni-ja valoefektit olivat käytössä ja joka puolella oli mielenkiintoisia yksityiskohtia. Syventävää tietoa löytyi riittävästi ja mikä parasta, lähes kaikkeen sai koskea!

Berlin Alternative Tours tarjoaa päivittäin tippipohjaisia opastettuja kierroksia Berliinin “vaihtoehtokulttuuriin”.  Me liityimme sekalaiseen joukkoon lauantaina, vaikka emme ihan yhtä katu-uskottavilta kai näyttäneetkään kuin suurin osa muista osallistujista.  Näimme paljon katutaidetta ja kuulimme taiteilijoista teosten takana sekä opimme Berliinin lähihistoriaa uudesta näkökulmasta.

Kävelyn ohessa tutustuimme muutamaan mielenkiintoiseen Berliinin kolkkaan, kuten Yaamiin (Young African Art Market), jonka biitsibaarissa pidimme oluttauon.

Oppaamme tiesi paljon ja osasi kertoa mielenkiintoisia tarinoita. Niin, ja hän oli sirkustaiteilija, burleskitanssija ja tulennielijä! Asian varmisti kierroksen aikana bongattu tapahtumamainos, jossa oppaamme koreili.

Sunnuntaina kävelimme East Side Galleryn päästä päähän. Tämä säästetty pätkä Berliinin muuria on koristeltu katutaiteella, tosin enimmäkseen aika heikkolaatuisella sellaisella. Tulipa sentään nähtyä livenä maailmankuulu pusukuva.

East Side Gallerystä jatkoimme joen vartta pitkin eteenpäin. Päädyimme isolle aukiolle, joka oli täynnä rakennusjämiä ja graffiteja. Siellä tuli aita vastaan ja takaisinpaluun sijasta päätimme kiivetä sen yli toisella puolella odottavalle tielle. Joku oli ystävällisesti asetellut ostoskärryn aidan matalimpaan kohtaan ja sen avulla pääsimme ponnistamaan yli. Muutama muukin siitä kulki samaan aikaan, eli ilmeisesti ihan suosittu reitti.

Matkamme jatkui Independent Label Market -tapahtumaan levylöytöjä ihmettelemään – mukaan tosin tarttui vain yksi kangaskassi, tyhjänä. Tapahtuman piha-alueella oli muutama ruokakoju, josta yhdestä ostimme jamaikalaisia herkkuja illalliseksi ja toisest oluet kyytipojaksi. Piha oleskelualueineen vaikutti mukavalta, mutta myrskytuuli ja alkava sade eivät houkutelleet pidempään hengailuun.

Jamaikalaisen – muun Karibian keittiöön tottuneelle yllättävän mausteisen – ruuan lisäksi olemme tällä viikolla herkutelleet monen muun maan keittiöllä. Korealaisissa burgereissa maistui mukavasti kimchi, thaimaalainen salaatti taas toi tulisuudellaan vedet silmiin, mutta oli silti tajuttoman hyvää. Indonesialaisesta lähiravintolasta löytyi kauan kaipaamaani friteerattua tempeä chilikastikkeella sekä maistuvia kanavartaita satay-kastikkeessa. Muuten olemme kokkailleet kotona, mitä nyt salitreenien jälkeen – kävin neljästi! – mukaan on usein tarttunut lounas lähikaupan kattavasta salaattibuffasta.

On tämä Berliini vaan ihana kaupunki! Paljon pidempäänkin olisin viihtynyt, mutta uudet seikkailut kutsuu. Lauantaina lennämme Suomeen, yöpyen matkalla Oslon lentokentällä – Park Inn hotellin aamupalabuffa kiiltää jo silmissä… Suomessa meillä on pari viikkoa aikaa kiertää akselia Helsinki-Kokemäki-Hämeenlinna-Luumäki.

Tällä viikolla sain muutkin lähiajan suunnitelmat pakettiin, eli tiistaina 13.10. lennämme Skotlantiin. Siellä meillä on pariksi viikoksi koiravahtipaikka ylämailla! Vahtikeikan jälkeen meillä on noin viikko aikaa pienelle Skotlannin roadtripille ja Edinburghiin tutustumiselle. Sieltä jatkamme yöbussilla (siinä on sängyt!) Lontooseen, jossa vietämme päivän ennen Pariisin lentoa. Pariisissa pysähdymme vain yöpymässä ennen kuin jatkamme matkaa Djerban saarelle Tunisiaan. Kuusi viikkoa Coworking Campia muiden nomadien ja yrittäjien kanssa, siitä tulee varmasti mahtavaa! –Vink vink: Campille on vielä paikkoja jäljellä, jos kiinnostaa lähteä mukaan, vaikka edes viikoksi tai kahdeksi! Kustannuksetkaan ei päätä huimaa, varsinkin kun Pariisista saa meno-paluun Djerbaan 145€.

—–
Viikkoyhteenvetoni on kuvitettu Instagram-otoksillamme sekä Snapchat-kuvillani (tunnukseni on kotonakaikkial). Seuraa vaikka molemmissa!

Kotona kaikkialla - Kotina koko maailma ja käynnissä seikkailu paikkariippumattomana yrittäjnä

Toinen viikko kissavahtina Berliinissä. Kadonneen kissan metsästystä, kuntosalikäyntejä, yksinoloa, aivan huippu opastettu kävelykierros, yllättävä eläintarha ja litroittain iltaisin nautittua teetä. Netflix-putki kissaa odotellessa, burgerit kauppahallissa, muutama olut paikalliskuppilassa ja värikirjan väritystä podcasteja kuunnellen. Kuluneen vuoden muistelua Twitter-päiväkirjamerkintöjäni lukien.

Niin, se kadonnut kissa taisi olla viikon isoin juttu. Kaksi yötä se ehti olemaan poissa ennen kuin vihdoin löytyi. Kävin vähän väliä sekä sisäpihallamme että ulkona kadulla huutelemassa kissaa ja helistelemässä ruokakippoa. Nukuin olohuoneen sohvalla, jos kissa sattuisi siloin palamaan kotiin ja rapistelemaan takapihan ovella. Kävin yöllä kiertelemässä ulkona, jos hiljaisuudessa kuulisin naukunaa ja paikantaisin eksyneen. Naapurin pariskunta auttoi etsinnöissä ja yhdessä kävimme sekä poliisiasemalla että korttelin muiden talojen sisäpihoilla ja kellareissa.

Lopulta perjantai-iltana se tapahtui, kun naapurin kanssa etsintöjä tehdessämme huuteluihimme vastasi hätääntynyt naukuna. Hetken etsittyämme paikallistimme äänen lähteen: sisäpihan muuri! Eli kissa oli kuin olikin naapurin kellarissa, samassa jossa olimme jo kerran käyneet. Kellari on kuitenkin iso, ylettyy koko korttelin matkan talosta toiseen, emmekä siellä käydessämme uskaltautuneet kovin pitkälle, sillä seinillä oli isot “yksityinen alue!” -kyltit.

Kello oli tässä vaiheessa jo lähes yksitoista, joten pääsy naapuritalon pihalle ei ollutkaan niin helppoa. Meidän ei onneksi tarvinnut alkaa summamutikassa soittelemaan ihmisten ovikelloja, vaan paikallistimme alimman kerroksen huoneistosta valot. Hetken koputeltuamme ja huhuiltuamme saimme melko humalaisen pariskunnan huomaamaan meidät ja lopulta selitettyäkin tilanteen ymmärrettävästi. Pääsimme sisäpihalle, kellariin ja lopulta kissan luokse! Nälkäinen se oli, mutta muuten ihan hyvässä kunnossa. Eikä muuten ole viime päivinä kovin pitkälle kotiovelta uskaltautunut…

Tämän suuren draaman ratkettua uskalsin minäkin jo lähteä kotoa liikkeelle. Antti oli viikonlopun työmatkalla Suomessa, joten kiertelin yksinäni. Lauantaina suuntasin hetken asiaa mietittyäni eläintarhaan. Tiedostan, että eläintarhat eivät ole yksiselitteisesti hyvä asia, silti ne jostain syystä vetävät minua puoleensa. Berliinin eläintarha oli mukavan pieni, käveltävissä oleva puistomainen alue, isot aitaukset eläimillä ja paljon tietoa kustakin lajista näkyvillä.

Mielenkiintoisin kohde oli yöeläinten talo, jossa näin niin jänniä aavikko-otuksia, etten edes onnistunut löytämään kaikille niille suomenkielisiä nimiä. Myös virtahevot, norpat, sarvikuonot ja orangit jäivät mieleen. Kissapetoja ja karhuja en onnistunut näkemään, mutta sehän on vain hyvä merkki, että eläimillä on tilaa myös piiloutua.

Pidän eläintarhoista myös siksi, että niissä näkee hyvin innoissaan olevia lapsia – ja vähän vanhempiakin. Hyvä mieli tarttuu ja on hyvä välillä muistuttaa itseään elämän ihmettelyn tärkeydestä.

Sunnuntaina osallistuin Sandemansin tippipohjaiselle kävelykierrokselle. Oppaamme Franziska oli todella hyvä! Hän tiesi kaupungista todella paljon ja jakoi tietonsa sekä viihdyttävästi että ymmärrettävästi. Opin mm. sen, että Napoleon vei aikoinaan Brandenburgin portin päällä olevan valjakkopatsaan sotasaaliinaan Louvreen. Napoleonin kukistuttua myös patsas palautettiin alkuperäiselle paikalleen ja samalla valjakon vaunussa seisova jumalatar uudelleennimettiin voiton jumala Victoriaksi.

Franziska kertoi myös miten Berliinissä välillä leijuva viemärintuoksu johtuu siitä, että aikoinaan viemäriverkostoa rakennettaessa kaupungin väkiluvun ajateltiin kasvavan lähivuosikymmeninä seitsemään miljoonaan. Toisin kävi ja kaiken huipuksi nykyajan saksalaiset ovat oppineet säästämään vettä, joten usein sitä ei liiku tarpeeksi viemäreissä. – Alla olevassa kuvassa eivät ole kaupungin viemärit, vaikka siltä voisikin vaikuttaa. Maan sisällä aukeavat tyhjät kirjahyllyt ovat muistomerkki tällä Bebelplatzillakin tapahtuneelle kirjojen polttamiselle.

Tein myös matkavarauksia: ensi viikon lauantaina lennämme takaisin Suomeen, yöpyen matkalla Oslon lentokentällä – tällä ratkaisulla oli oikeasti paras hinta/helppous-suhde! Suomessa olemme muutaman viikon ja jatkamme siitä jonnekin päin Eurooppaa. Toiveissa olisi löytää talovahtipaikka pariksi viikoksi. Marraskuussa suuntaamme joka tapauksessa Tunisiaan – ellei maan turvallisuustilanteessa tapahdu jotain hälyyttävää – ja viihdymme siellä joulukuun puolelle. Aiemmin fiilistelemäni nomadiristeily Brasiliaan jää siis välistä, sillä emme millään saaneet sitä sopimaan muihin suunnitelmiimme. Mutta eipä mennä asioiden edelle, vielä on reilu viikko Berliiniä jäljellä!

—–
Viikkoyhteenvetoni on kuvitettu Instagram-otoksillamme sekä Snapchat-kuvillani (tunnukseni on kotonakaikkial). Seuraa vaikka molemmissa!

Kotona kaikkialla - Kotina koko maailma ja käynnissä seikkailu paikkariippumattomana yrittäjnä

Kaksi viikkoa roadtripillä oli kivaa, mutta on se vaan mukavaa asettua aloilleen hetkeksi. Vaikka se hetki olisikin vaan kolme viikkoa. Vielä kun kulissina on viihtyisä asunto Berliinin sykkeessä, omalla pikku takapihalla ja kahdella suloisella kissalla varustettuna, niin elämä on aika hyvä juuri nyt.

Tällä viikolla kokeilimme ensimmäisen kerran netin kautta löytynyttä autokyytiä. Kyytisivustot, kuten käyttämämme Blablacar, ovat suosittuja Saksassa. Prahasta Berliiniin siirtyminen oli näin halvempaa ja nopeampaa kuin julkisilla ja kaupan päälle saimme vielä kiehtovaa juttuseuraa Itä-Euroopan alueella myyntimiehenä toimivasta amerikkalaiskuskista.

Asuimme yhden yön Amstel House hostellissa ennen talovahtipaikkaamme asettumista. Samalla käytävällä majoittunut – ulkonäöstä päätellen yläasteikäinen – koululuokka hieman jännitti minua yöunien kannalta. Onneksi hostellissa oli ilmeisen hyvä äänieristys.

Useamman käynnin perusteella mielikuvani on, että Berliinissä usein sataa. Niin nytkin. Suurimman osan ajasta olemme siis viettäneet kotona sisätiloissa. Sohvalle on hyvä käpertyä koneen taakse, laittaa taustalle jazzia soimaan ja välillä rapsutella vieressä kehräävää kissaa.

Kylpyammeen olen täyttänyt jo kahdesti. Rentouttavaa kylpysuolaa veteen, naamio kasvoille ja rentoutuminen lämmössä. Näitä elämän pieniä täydellisiä hetkiä.

Olemme me toki ulkonakin käyneet. Kaupassa muutamaan kertaan ja lähipuistossa kävelyllä. Puistossa päädyimme vahingossa jonkinlaiseen vankilaan, mutta löysimme onneksi portin ulos.

Reippauden iskiessä hankin kymmenen kerran kortin läheiselle kuntosalille ja olen käynyt siellä jo kolmesti. Polvi kiittää, eikä siitä kuntoilusta varmasti muullekaan kropalle haittaa ole.

Auringon ilmestyessä kävimme museosaaressa (Museumsinsel). Berliner Domin edessä ihmiset loikoilivat nurmikolla ja nauttivat lämmöstä. Me keskityimme valokuvaamiseen.

Alte Nationalgalerien Impressionism-Expressionism -näyttely oli niin suosittu, että arkenakin jonotimme päiväsaikaan tunnin sisään. Näyttelyn mielenkiintoisinta antia olivat tauluparit, joihin oli valittu kummankin tyylin versio samasta aiheesta. Impressionismi on jo pitkään ollut suosikkini, mutta tässä näyttelyssä ihastuin yllättäen eniten muutamaan ekpressionistiseen teokseen. Kirkkaat värit ja rohkea elekieli erottuivat edukseen.

Edessä on vielä kaksi viikkoa ihanaa arkea Berliinissä. Säät kuulemma lämpenevät, joten pääsen toivottavasti enemmänkin löytöretkeilemään. Ja jos jotain muutakin saan toivoa, niin olisi hienoa, jos toinen kissoista ei enää häviäisi koko yöksi.

—–
Viikkoyhteenvetoni on kuvitettu Instagram-otoksillamme. Käy kurkkaamassa, seuraa jopa!

Päivittäistä elämääni pääset parhaiten vakoilemaan seuraamaan Snapchatin kautta, löydät minut tunnuksella kotonakaikkial.

Kotona kaikkialla - Kotina koko maailma ja käynnissä seikkailu paikkariippumattomana yrittäjnä

Kirjoittelin jo aiemmin siitä miksi pidän Airbnb-majoituksesta ja miten sellainen hankitaan sekä annoin käytännön vinkkejä itse majoitustilanteeseen. Nyt on vuorossa lyhyt katsaus kaikkiin 15 Airbnb-kotiimme maailmalla! (Hinnat sen mukaan mitä me maksoimme majoittuessamme.)

Huone Rooma, Italia
Oma mukava huone (sänky, kirjoituspöytä, vaatekaappi), kylppäri ja keittiö jaettuna omistajapariskunnan ja toisen vuokrahuoneen asukkaiden kanssa, nopea netti, sopiva sijainti noin 10 minuutin metromatkan päässä keskustasta. Mukavan paikallinen alue, jossa ruuan hinnasta huomasi olevansa kauempana Vatikaanin kulmilta.
Tammikuu 2013 3 yötä, 31€/yö

Huone Ho Chi Minh City, Vietnam
Olimme itse asiassa varanneet huoneen co-working tilan yhteydestä, mutta sen aikaisempi asukas päättikin jäädä siihen pidemmäksi aikaa. Vuokranantajamme hankki meille toisen huoneen tilalle, ja saimme edelleen käyttää co-working tilaa. Huone itsessään oli ihan perushuone, omalla kylppärissä. Alakerran keittiö ja olohuone olivat yhteiskäytössä ja tutustuimme myös muihin asukkaisiin. Huom! Linkki on Airbnb-listaukseen, ei siis huoneeseen, jonka me lopulta päädyimme vuokraamaan.
Huhtikuu 2013 14 yötä, 13€/yö

Huone Istanbul, Turkki
Pienehkö huone (sänky, vaatekaappi) sekä omistajapariskunnan kanssa jaettu keittiö, olohuone ja kylppäri. Ovea avatessa sai vahtia, etteivät kissat päässeet karkuun. Mukava paikallinen alue ydinkeskustan tuntumassa.
Toukokuu 2013 3 yötä, 27€/yö

Huone Berliini, Saksa
Hyvin iso ja mukava huone paikallisen taideyhteisön omistamassa asunnossa. Kylppäri ja keittiö jaettiin kahden muun huoneen asukkaiden kanssa, viereisessä talossa sijaitsi taideyhteisön kahvila ja co-working tila (joita käytimme ahkerasti). Saksalainen tapa tuulettaa kylmälläkin ilmalla vaati hieman totuttelua… Asunnolta oli vain muutaman minuutin kävelymatka metrolle ja itse Neuköllnin aluekin oli mielenkiintoinen.
Toukokuu 2013 12 yötä, 29€/yö

Asunto Pariisi, Ranska
Ihanan pariisilainen, hyvällä maulla sisustettu asunto makkarilla, olohuoneella, pikkukeittiöllä ja kylppärillä. Nespressokone ja lähileipomo kruunasivat aamut. Paikallinen alue, mutta silti kävelymatkan päässä Montmartrelta ja useamman metrolinjan varrella. Olimme vuokranantajan ekat vieraat, joten hieman jännitti vastaako kuvaus todellisuutta. Ei olisi tarvinnut jännittää, sillä tämä oli aivan mahtava kokemus, kaikki oli vielä parempaa kuin osasi odottaa.
Syyskuu 2013 6 yötä, 51€/yö

Huone Dublin, Irlanti
Oma pikkuhuone (sänky, sohva, vaatekaappi) mukavan pariskunnan luona. Kylppäri jaettiin toisen vieraan kanssa ja keittiö myös omistajien kanssa. Hintaan kuului aamupala ja kaupan päälle sai paljon vinkkejä Dubliniin, todella ystävällisen asenteen kera. Hieman ydinkeskustan ulkopuolella, kävellen matkaan meni puolisen tuntia, ratikalla viitisen minuuttia.
Lokakuu 2013 7 yötä, 41€/yö, sis. aamupalan

Asunto Lissabon, Portugali
Mielenkiintoinen studio, jonka parvisänky teki asunnosta riittävän tilavan kahdelle. Ongelmia aluksi lattian kanssa, sillä omistajallekin tuli yllätyksenä sohvan alta löytynyt laho kohta (huomattiin, kun sohvan jalka vajosi läpi lattiasta…) Pidimme kuitenkin asunnosta ja sen sijainnista, joten päätimme jäädä siihen omistajan luvatessa korjausmiesten saapuvan mahdollisimman pian. Näin kävikin, eikä loppuaikana tullut enää ongelmia vastaan. Principe Realin alue oli aivan nappivalinta meille. Kapeita mäkisiä katuja, kauniita vanhoja rakennuksia, ravintoloita, pikkupuistoja kahvi(viini)kioskeineen. Noin vartin kävelymatka ydinkeskustaan ja reilu viisi minuuttia Bairro Alton baari/ravintolakaduille.
Lokakuu 2013 1kk 722€ = 23€/yö

Asunto Barcelona, Espanja
Kahden makkarin asunto, sillä olimme reissussa ystävän kanssa. Olohuone, keittiö, kylppäri ja toinen wc (joka oli tosin niin pieni, että sinne juuri ja juuri mahtui). Todella hyvä sijainti ravintoloiden ja baarien keskellä Ravalin kujilla, reilun 5 minuutin kävelymatkan päässä Ramblalta. Tosin äänet kadulta eivät hiljenneet missään vaiheessa.
Marraskuu 2013 6 yötä, 67€/yö, kolmelle hengelle

Asunto Chicxulub, Meksiko
Kolme makkaria, kaksi kylppäriä, keittiö ja iso parveke merinäköalalla, sekä uima-allas asuinkompleksin pihalla. Muut kompleksin asukkaat olivat lähinnä ystävällisiä kanadalaisia eläkeläisiä. Ruokakauppaan piti kulkea julkisilla ja nettiyhteys oli heikohko, mutta muuten oikein hyvä paikka. Omistaja oli superystävällinen, kuljetti meidät Meridasta asunnolle ja takaisin, sekä käytti kaupassa saapumispäivänä.
Tammikuu 2014 7 yötä, 39€/yö, kolmelle hengelle

Talo Antigua, Guatemala
Oma talo rauhaisalla sisäpihalla keskustassa. Kaksi makkaria, keittiö, kylppäri ja olohuone, jotka jaoimme ystäviemme kanssa. Vesi oli välillä poikki koko asuinalueelta ja netti ei aina kuulunut taloon sisälle asti, mutta muuten olimme oikein tyytyväisiä. Samassa pihapiirissä oli kolme muutakin taloa, joista yhdessä asuivat todella mukavat omistajat ja toisessa vuokralainen. Omistajien neljä ystävällistä ja isoa koiraa olivat pihalla vapaina, mikä loi turvallisuuden tunnetta.
Maaliskuu 2014 9 yötä, 28€/yö, meidän osuus 14€/yö

Asunto Ljubljana, Slovenia
Suloinen yksiö kävelymatkan päässä ydinkeskustasta. Omistaja oli ammatiltaan sisustussuunnittelija ja se kyllä näkyi yksityiskohdissa. Asunto oli osa pienen pihan ympärille rakennettuja kaksikerroksisia taloja ja alue tuntui omalta pieneltä kylältään. Aivan lähellä oli useita ravintoloita ja kuppiloita, ja vieressä virtaavan kanaalin varrella oli mukava käydä kävelyllä.
Syyskuu 2014 7 yötä, 39€/yö

Asunto Zagreb, Kroatia
Ihanan iso ja valoisa asunto, jossa myös erittäin hyvin varusteltu keittiö, upottavan mukava sohva sekä parveke. Hieman syrjässä, ydinkeskustaan käveli melkein puoli tuntia, mutta lähistöllä oli kyllä kauppa, kahviloita ja ravintoloita.
Syyskuu 2014 10 yötä, 30€/yö

Asunto Belgrad, Serbia
Hulppean värikäs pikkuasunto ihan parhaalla sijainnilla. Kämppä oli kompakti, mutta niin hyvin suunniteltu, että selvittiin siellä helposti kaksi viikkoa. Kulman takana Aleksanterinbulevardi, jonka varrelta löytyi kauppoja, kahviloita, ravintoloita ja pikaruokapaikkoja. Omistajan äiti asui naapurissa ja auttoi Anttia hammaslääkärillä käynnissä. Sekä käynnisti aina uudestaan muutaman kerran päivässä kaatuvan netin.
Syyskuu 2014 14 yötä, 29€/yö

Asunto Skopje, Makedonia
Jännä 60-lukulaisen modernisti sisustettu asunto, jossa oli kaikki mahdolliset mukavuudet. Sijainti ihan ydinkeskustassa kävelykadun varrella, siitä oli helppo kulkea kaikkialle. Superavulias vuokraemäntä, joka lähetteli kaikenlaista mielenkiintoista tietoa mm. tapahtumista sekä vei meidät pari kertaa ulos syömään.
Lokakuu 2014 17 yötä, 32€/yö

Asunto Ateena, Kreikka
Kotoinen asunto mukavuuksineen. Oleellisina tukeva sohva, kylpyamme sekä aurinkoinen parveke sisäpihalle. Hyvinkin paikallinen alue, josta pääsi helposti keskustaan noin 20 minuutissa. Kulman grilliltä sai oikein hyvää souvlakia.
Lokakuu 2014 15 yötä, 37€/yö

Siinäpä meidän tähänastiset Airbnb-kotimme, lisää on varmasti tulossa! Millaisia Airbnb-kokemuksia sinulla on?

Jos käytät Airbnb:tä ensimmäistä kertaa, tämän Airbnb-linkin kautta saat 31€ alennusta varauksestasi (ja samalla minä saan saman summan omalle Airbnb-tililleni seuraavaa varausta varten).

Kotona kaikkialla - Kotina koko maailma ja käynnissä seikkailu paikkariippumattomana yrittäjnä

México, Meksiko

Suuntana maailma blogin kaksikko Suvi ja Kristian viettivät vuoden matkaamalla maailman ympäri. Kuva postauksesta: Mexico City osa 2.

Seuraava lentomme lähtee kuun lopussa México Citystä ja ajateltiin, että otetaan nyt samalla pari päivää aikaa kaupunkiin tutustumiseen. Parikin tuttua on verrannut Méxicoa New Yorkiin, eli tiedossa on hyvää ruokaa, kiinnostavia museoita, paljon historiaa, kulttuuria, elämää.

Antigua, Guatemala

Reissuesan matkablogin eka juttu on kirjoitettu helmikuussa 2007, ja blogi onkin melkoinen aarreaitta juttuja ympäri maailmaa. Kuva postauksesta: Antigua, Guatemala 6.-29.3.2013

Väli-Amerikasta lueskellessani Antiguan kaupunki Guatemalassa nousi usein suosikkina esiin. Vielä kun saatiin maailmanympärimatkalla olevan ystäväpariskuntamme (go-go-around-the-world) kanssa sovittua treffit kyseiseen kaupunkiin, niin kohde oli lyöty lukkoon. Meillä on ensin viikoksi vuokrattuna yhteinen kämppä keskustan tienoilta, jonka jälkeen meillä on vielä puolitoista viikkoa jäljellä. Vielä en tiedä pysymmekö koko ajan Antiguassa, vai suuntaammeko joksikin aikaa vaikka Lake Atitlanin tienoille. Ilmeisesti ainakin pääsiäisviikolla kannattaisi olla Antiguan tapahtumia ihmettelemässä.

Florida, USA

Stilettikorkokannan Ulla tarjoaa tirkistysluukun elämäänsä ja reissuihinsa, varsinkin Jenkkien suuntaan. Kuva postauksesta: Hyvästit Fort Lauderdalelle, matka jatkuu.

Atlantin risteilymme lähtee Miamista ja halvimmat lennot Guatemalasta löysin Fort Lauderdaleen. Mikäs sen parempi ajankohta siis pienelle Floridan turneelle? Lopulta pysähdys jää pihiydessäni vain kolmen yön mittaiseksi, sillä näin saatiin hyödynnettyä todella halvat lennot eikä mene sitten elämiseenkään niin paljon (Guatemala kun on aika lailla halvempi paikka kuin Florida…). Otamme saapuessamme vuokra-auton alle ja ajelemme Orlandon tienoille. Kennedy Space Center ja Universalin teemapuistosta löytyvä Harry Potter maailma ovat olleet toivelistalla jo pitkään, eli niihin siis. Muuta me ei tuossa ajassa kai ehditäkään, joten jää nuo Ullan kuvassa näkyvät biitsit kokematta. Mutta Tylyaho :D

Atlantin risteily

Travellover maailmalla Annikan omin sanoin, ei paketti- eikä reppumatkoja, vaan aikuisen, keskiluokkaisen seikkailuja. Kuva postauksesta: Satamilla on eroa.

Atlantin ylitys oli niin nappi kokemus, että pitäähän se tehdä uudestaan. Lähes täydellinen ympäristö tehokkaaseen työntekoon. Tällä kertaa ei valittu risteilyä pelkästään hinnan perusteella (edullista tämä on silti), vaan pysähdyskohteet painoivat vaa’assa eniten. Nassaussa Bahamalla varmaankin käydään vain etsimässä nettikahvila ja nauttimassa meren syleilystä. San Juanissa Puerto Ricossa pääsen näyttämään Antille vanhoja kulmia ja tapaamaan paikallisia kavereita pitkästä aikaa. Toivottavasti mahdollisimman moni on maisemissa tuona päivänä! Viimeinen pysähdys ennen varsinaista ylitystä on Philipsburghissa St. Maartenilla. Siellä ajattelimme käydä katsastamassa ainakin aivan lentokentän kiitoradan päässä sijaitsevan rannan, jossa voi kokea lentokoneiden ylilennon hyvinkin lähietäisyydeltä. Usemman meripäivän jälkeen pysähdymme vielä Ponta Delgadassa Azoreilla. Siellä käynnistä olen haaveillut jo pitkään, ja vaikka toiveena onkin ollut vähän pidempi aika kuin 10 tuntia, niin eiköhän siinäkin jo ensituntuma saada. Tietää sitten, haluaako palata pidemmäksi aikaa. Risteilyn päätesatama on Southampton Englannissa, mutta jatketaan sieltä saman tien muualle.

Andalusia, Espanja

Kinttupolulla blogin Tiinan elämään mahtuu paljon patikointia ja luontoa. Tänä talvena Tiina pakkasi kimpsut, kampsut ja kissat (ja miehensä) mukaan ja muutti joksikin aikaa Andalusiaan. Kuva postauksesta: Välimeren viehätys – IGTravelThursday.

Vanhempani ja siskoni perheineen ovat varanneet loman Andalusian rannoille juuri sille viikolle, jolla saavumme Eurooppaan. Ajateltiin käydä moikkaamassa ja samalla suorittaa varusteiden päivitysoperaatio. Lähinnä kylläkin lähettää tavaroita perheen matkassa takaisin Suomeen, jotta selvitään tätä seuraavasta etapista. Jos oikein hyvä äkkilähtöhinta löytyy, niin saatetaan jopa olla samassa hotellissa, mutta tämän hetkisillä hinnoilla menee meidän budjetista yli. Lomalla 100€/vrk/p.p. all-inclusivesta on ihan hyvä hinta, meidän taas pitää miettiä tätä normielämänä.

Camino de Santiago, Espanja

Remonttireissut blogi ei kerrokaan ihan tavallista Camino-tarinaa, vaan kirjoittaja yrittäjänä teki samalla töitä mobiilitoimistaan käsin. Kuva postauksesta: O Cebreiro – vuoristossa. Kuvan otti Kirsti Sergejeff.

Ja tässä meidän kevään yllätysmomentti: usean sadan kilsan pikkukävely Pohjois-Espanjassa! Ollaanhan me usein mietitty, että Camino de Santiagoa olisi kiva vaeltaa, mutta se on ollut enemmänkin sellainen tulevaisuuden haave. Nyt tajuttiin, että meillähän on just sopivasti kuukauden aukko suunnitelmissa. Googlettelin ja lueskelin, ja vaikuttaa suurin piirtein toteutettavalta yhdistää kävely työntekoon. Majapaikkoja on tiheästi, nettiyhteys löytyy monesta paikasta ja puhelimenkin kautta netti toimii suuren osan ajasta. Kävellään sitten vähän lyhyempiä pätkiä ja pidetään myös kokonaisia työpäiviä tarvittaessa. Asiaa helpottaa se, ettei meillä oli pakottavaa tarvetta päästä Santiagoon asti, mennään vaan mihin asti ehditään tuossa ajassa. Aloitetaan jotain Espanjan puolelta ranskalaista reittiä ja toivottavasti edetään ainakin 300 kilsaa.

Kesä Suomessa <3

Viimeistään juhannuksena palataan nauttimaan Suomen kesästä. Ystäviä, perhettä, mökkeilyä, piknikkejä puistossa. Ei millään malttaisi odottaa. – Jos joku muuten kaipaa talo/lemmikkivahtia kesäkuukausina, ota yhteyttä ja katsotaan saadaanko aikataulut sopimaan! Myös kaikki kyläily- ja mökkeilykutsut on tervetulleita :)

Loppukesästä

Loppukesästä, siinä elokuun korvilla, tämän hetkinen ajatus on asua kuukauden verran jossakin Euroopan kaupungissa. Ollaan saatu vaihtoehdot rajattua kolmeen suosikkiin: Riikaan, Budapestiin ja Berliiniin. Kaikki nämä tarjoavat paljon tekemistä, mukavat puitteet ja suht edullisen elintason. Vaikea valinta! Tosin on olemassa pieni mahdollisuus, että ollaan työkuvioiden takia elokuukin joko Suomessa tai Tallinnassa…

Vaihtoehto 1: Riika, Latvia

Nellan Kaukokaipuu blogissa upeita valokuvia ja kaunista, mukaansatempaavaa tekstiä. Kuva postauksesta: Riika pelmenin kuorissa.

Riikassa on jotain kiehtovaa, vanhaa ja uutta, luksusta ja rosoisuutta. Viihtyisiä pikku kuppiloita, vanhan kaupungin kapeita mukulakivikatuja ja merenrantakin lyhyen bussimatkan päässä. Kuukausi näiden parissa olisi varmasti hyvä valinta.

Vaihtoehto 2: Berliini, Saksa

Lauran Urbaani viidakkoseikkailijatar blogissa seikkailuja maalla ja merellä, poissa tiuhaan tallatuilta poluilta ja aina fiiliksellä. Kuva postauksesta: Urbaanin viidakkoseikkailijattaren vinkit Berliiniin.

Viime kesänä vietimme kymmenen päivää Berliinissä, ja eihän se riittänyt mihinkään. Ihanan monipuolinen ja boheemi kaupunki, joka varsinkin kesäisin on täynnä seikkailuja. Berliini houkuttelee paljon muitakin diginomadeja, joten sieltä löytyisi myös samanhenkistä seuraa.

Vaihtoehto 3: Budapest, Unkari

Curious feetin Teean tapasin Playa del Carmenilla äkkilähtölomalla. Teea matkustaa paljon ja kirjoittaa kokemuksistaan mukavan maanläheisesti ja samalla informatiivisesti. Kuva postauksesta: Budapestin nähtävyydet.

Budapest on jo pitkään ollut yksi suosikkipaikkojani. Tunnen olevani siellä kuin kotonani, joten sinnehän se koti olisi hyvä sijoittaa kuukaudeksi. Elokuuhun osuisi myös sopivasti maailman paras festari Sziget, sekä muutaman tutun diginomadin vierailu kaupungissa.

Mitäs sanot, minkä itse valitsisit?

Syyskuu Suomessa

Tässä välissä palataan taas Suomeen. Jo parina vuonna ollaan vietetty syyskuussa aikaa mökin rauhassa työskennellen, Suomen syksyn väriloistoa ja sateen tuoksua fiilistellen. Tähän mennessä mökkeily on jäänyt muutamaan päivään, mutta tänä vuonna me toteutetaan meidän haave muutamasta viikosta. Kyllä.

Syksyllä Balkanille

Joskus syyskuun lopussa, lokakuun alussa lähdetään taas maailmalle. Mä haaveilen mun suosikkialueesta, Balkanista. Mahtavia maisemia, ihanan elämäntäyteisiä ihmisiä, maistuvaa ruokaa, edullista eloa ja viihtyisiä kaupunkeja.

Belgrad, Serbia

Panun matkat blogissa hienoilla valokuvilla höystettyjä juttuja Puolasta ja maailmalta. Kuva postauksesta: Belgradin yössä.

Olen käynyt Belgradissa muutamia kertoja, mutta aina vain päivän pari kerrallaan. Niin mielelläni viettäisin tuossa mukaansatempaavassa ja rennossa kaupungissa vähän pidempäänkin.

Bled, Slovenia

Millan ja Juhanan Pingviinimatkat blogi kaappaa mukaansa maailmalle, ihan kuin olisi itse messissä. Kuva postauksesta: Arkiston aarteita ja tulevaisuuden suunnitelmia: Slovenia – Bled.

Olen törmännyt muutamaan blogikirjoitukseen Slovenian Bledistä ja niiden seurauksena paikka on liimautunut kohdelistalleni. Sloveniassa olen käynyt vain pikaisesti Ljubljanassa, jonka muistan ihanan kylämäisenä pääkaupunkina. Sielläkin voisi käydä uudestaan.

Ateena, Kreikka

Inkan Archie gone Lebanonia on sitten mukava lukea, niin tuttavallisesti ja elämäniloisesti hän kirjoittaa. Kuva postauksesta: Askeleita Akropoliksella.

Ateenahan on melkein matkan varrella, joten lisäsin sen listalleni, kun kuulin tämän vuoden TBEX-matkabloggaajakonfan olevan siellä lokakuun lopussa. Ateenassa me ei olla kumpikaan vielä käyty, joten samalla tulisi paikattua aukko yleissivistyksessä. Tällaisille historiafriikeille siellä olisi paljon nähtävää, ja TBEX:in oheistapahtumat tarjoaisivat hyviä mahdollisuuksia kaupunkiin tutustumiseen.

Teneriffa, Espanja

Annan Tämä matka blogissa upeita kuvia ja yksityiskohtaisia, hauskoja juttuja. Kuva postauksesta: Teneriffa, Mascan mutkat ja yö banaaniplantaasilla

Ja vielä villi kortti sinne joulukuun paikkeille, siltä varalta, että Balkanilla alkaa paleltaa. Kanariansaaret ja niistä luultavimmin Teneriffa. Sopivan lähellä, mukavampi ilmasto, upeita vaellus- ja autoreittejä, pöydän täydeltä tapaksia ja suhteellisen edullinen hintataso.

Jouluksi kotiin

Kuten viime jouluna jo kirjoitin, jouluna aion olla perheeni parissa. Piste.

– – –
Tällaisia suunnitelmia meillä. Mexico City >> Antigua >> Florida >> Atlantin ylitys >> Andalusia >> Camino de Santiago >> Suomi >> Riika / Berliini / Budapest >> Suomi >> Balkan >> Teneriffa(?) >> Suomi. Katsotaan, miten sitten todellisuudessa menee :)
Kaikki kohdevinkit suunnitelmiimme liittyen ovat erittäin tervetulleita! Niin ja jos hyvin käy, niin ehkäpä osutaan samaan paikkaan samaan aikaan?

Kotona kaikkialla - Kotina koko maailma ja käynnissä seikkailu paikkariippumattomana yrittäjnä

Saapumispäivänä kämpässä oli myös hillittömän kylmä, sillä koko huoneisto oli saksalaiseen tapaan läpituuletettu oikein kunnolla. Ja kun ulkolämpötila oli mitä oli niin samahan se sitten sisälläkin. Myöhemmin sentään tajuttiin, ettei patteri ole päällä, joten seuraaviksi päiviksi saatiin jo lämpöä tupaan. Suihkussakäynti oli silti edelleenkin kokemus, sillä kylpyhuoneen ikkunaa pidettiin auki koko ajan.

Mutta kehnosta säästä huolimatta Berliini siis hurmasi minut täysin. Ihania kahviloita ja ruokapaikkoja, moninaisia kaupunginosia, ajatuksella toteutettuja museoita ja historian henkeä, kaikenkarvaisia tapahtumia joka puolella, toimiva joukkoliikenne, monia viihtyisiä puistoja, rento ja monikulttuurinen ilmapiiri. Mitäs sitä ihminen voisi muuta toivoa?

Myös majapaikkamme oli ihan täysosuma, sillä onnistuimme löytämään AirBnB:n kautta Agora Collective taiteilijayhteisön asunnon. Meillä oli käytössä oma iso huone sekä kahden muun huoneen kanssa jaettu keittiö ja kylppäri. Viereinen talo oli kokonaan kollektiivin käytössä ja sieltä löytyi sekä co-working tiloja että mukava kahvio. Oltaisiin saatu käyttää myös co-working tilaa, mutta alakerran kahviossa oli niin mukava työskennellä, ettei tullut siirryttyä. Mukavaa kun ympärillä on tekemisen meininki ja innostuneen oloisia ihmisiä, tulee itsellekin enemmän energiaa tehdä. Kollektiivi sijaitsi Neuköllnin alueella, joka toi mieleemme entisen kotimme Kallion. Samanlaista rentoutta, monikulttuurisuutta ja taiteellisuutta sieltäkin löytyi. Juoppoja tosin näkyi vähemmän katukuvassa.

Museoista suosikeitani olivat DDR-museo, jossa pääsi itse kokeilemaan ja koskettelemaan asioita, 80-luvun elämää muurin ympärillä kuvannut upeasti toteutettu The Wall panorama (löytyy ihan check-point Charlien vierestä, auki kevääseen 2014), sekä Saksan historian museo Deutsches Historisches Museum, johon onnistuimme uppoutumaan tuntikausiksi.

Kaupunginosista Kreuzberg jäi parhaiten mieleen, hieman rähjäisine mutta tarkkaan harkittuine baareineen, pikkukauppoineen ja ravintoloineen. Mauerparkin puiston kuuluisalla ulkokirppiksellä tuli myös hiukan kierreltyä, mutta sateisen ilman vuoksi tunnelma ei ollut ihan parhaimmillaan. Ja tuhansia ihmisiä houkutteleva Bearpit puistokaraoke jäi kokonaan kokematta.

Yksi Berliinin kohokohta oli myös mahdollisuus saada jälleen viiniä, oi ihanaa viiniä. Aasian jälkeen sellaisetkin viinit, jotka luultavasti oikeasti olivat vain perushyviä, maistuivat aivan taivaalliselta. Ja täytyy myöntää, että lähes joka iltana tuli pari lasillista juotua. On se vaan niin hyvää. Oltiin myös innostuneita keittiön käyttömahdollisuudesta ja ruokakaupoista, jotka olivat täynnä meille tuttuja aineksia. Hyvää leipää! Juustoja! Leikkelettä! 100% appelsiinimehua! Aika pienellä sitä saa ihmisen tyytyväiseksi. Lämmintä ruokaa ei tullut itse tehtyä, mutta aamupalat ja useat iltapalat kyllä hoidettiin omasta jääkaapista. Muuten herkuteltiin paikallisten pikku ravintoloiden maistuvalla ja yllättävän edullisella ruualla (2 hengen ateria viineineen maksoi 20-40€).

Nyt ymmärrän miksi niin monet Berliiniä hehkuttavat. Ja liityn joukkoon.

Kotona kaikkialla - Kotina koko maailma ja käynnissä seikkailu paikkariippumattomana yrittäjnä