Tämä viikko 94-95: Suomesta Prahaan

Helsinki/Espoo, Kotka & Hämeenlinna, Suomi ja Praha, Tsekki 6.-19.8.2015

Tämän kesän viimeinen kaksiviikkoinen Suomessa takana. Ja nyt se vihdoin tuntui kesältä, auringon ehtiessä meidänkin leveysasteille. Ohjelmassa oli pääkaupunkiseudun hulinaa, hauska festarireissu kaverien kanssa ja valmistautumista seuraavaan Keski-Euroopan kierrokseen. Vaikka aikaa Suomessa oli monta kuukautta, niin jotenkin kaikkien asioiden hoitaminen, kaverien treffaaminen ja uusiin paikkoihin tutustuminen jäi (taas) näihin viimeisiin viikkoihin. Ei siis ollut tekemisestä puutetta, kun kiirehdin (auringonpaisteessa!) tukka putkella paikasta toiseen.

Viime viikot olen napsinut niin innoissani Snapchat-otoksia, että Instagram-tilimme on jäänyt vaille huomiota. Yksi kuva koko kahden viikon ajalta… Käytän siis tässä postauksessa kuvituksena kameran kuvia sekä muutamaa tallennusta jo mainitsemastani Snapchatista. (Minut löytää sieltä nimellä Kotonakaikkial, saa seurata!)

Elokuun ensimmäinen viikonloppu kului Helsingissä ystävien seurassa. Pakenimme menestyksekkäästi huoneesta – Escape Room tarjosi juuri sopivan haastavia tehtäviä näin ensikertalaisille, onnistumisen elämyksiä sai tarpeeksi usein ja hauskaa oli!

Lauantaina nyyttikestibrunsseilimme opiskelija-ajoilta peräisin olevalla kaveriporukalla, nyt jo tietenkin muutamilla lapsilla höystettynä. Siinä oli kolmio täynnä väkeä ja naurua, kun pitkästä aikaa nähtiin.

Brunssilta siirryimme Sibelius-puistoon 2-vuotiaan synttäripiknikille, jossa vuorossa oli vielä enemmän lasten hulinaa ja kuulumistenvaihtoa.

Illan päätteeksi meistä muutama jatkoi läheiselle mattolaiturille ihastelemaan auringonlaskua viinipullon kera. Tällaiset kesäpäivät laittaa kaatumaan sänkyyn väsyneenä, mutta samalla hymy korviin asti yltäen. Ystävät <3

Sunnuntaina korjasin ison vajeen sivistyksessäni ja suuntasin Seurasaareen. Aurinko helli edelleen ja päivä oli mitä sopivin piknikille kaverien kanssa. – Tässä kohtaa tuli napattua se mainitsemani ainoa Insta-kuva:

Aika kului niin vauhdilla, että ulkomuseon talotkin ehtivät mennä kiinni ennen kuin ehdimme niiden luokse. Hienoja ne olivat ulkoapäinkin ja onpahan syy mennä uudestaan. Ja ne lampaat! Miksi ihmeessä en ole Seurasaaressa ennen käynyt??

Viikolla tahti ei paljoa hiljentynyt. Maanantaina treffasimme Pakkasesta paratiisiin -blogin Satun ja Tomin terassilaivalla ja nomadijuttuja riitti useamman tunnin edestä. Keskiviikkona ystävät houkuttelivat meidät kokeilemaan paikallisostarimme Ison Omenan tarjontaa. Viinibaarin suositukset osuivat kohdilleen ja Chicosin bataattiranskikset savuisella aiolilla veivät kielen mennessään.

Torstaina kävin fysioterapeutin kanssa salilla polveani treenaamassa ja sen jälkeen vielä reippaana tyttönä vesijuoksemassa Tikkurilan uimahallissa. Vesijuoksu oli yksinään tylsää, mutta hallin isoista ikkunoista oli upeat näkymät.

Illan kruunasi jo pitkään suunnitelmissa ollut visiitti Friends & Brgrsiin. Oli se vaan hyvää ja hypen arvoista. Toisaalta saatoin päivän kaiken treenaamisen jälkeen olla niin nälkäinen, ettei arviooni kannata täysin luottaa…

Elokuun toisena viikonloppuna oli edessä kesän viimeiset festarit, eli Kotkan Dark River. Symppis pieni metallifestari, hyviä esiintyjia, mukavaa jengiä ja edulliset hinnat. Olimme vuokranneet porukalla mökin lähistöltä ja se oli kyllä aivan loistava ratkaisu. Varsinkin aurinkoinen lauantaipäivä kului iloisesti pihaterassilla. Omistajan kanat kuoputelivat maata vieressä ja ihmettelivät grillailevaa, juomia nautiskeleva ja maailman parhainta huonoa musiikkia jammailevaa (kajareista kaikuivat Mona Carita, Nisa Soraya, Matti Nykänen ja muut sankarit) ryhmäämme. [Edit: juhlatoimikunnan pyynnöstä pitää lisätä maininta viikonlopun ehdottomasta hitistä: Alpo Myllerin Enon disco] – Alla Snapchat-videosta muokkaamani gif:

Viikonlopun jälkeen olikin aika palata Hämeenlinnaan ja käydä tavarakasamme läpi. Mitä varastoon seuraavaa Suomen vierailua odottamaan, mitä mukaan käsimatkatavarakokoiseen rinkkaan? Aika tarkka 10 kiloa siitä lopulta tuli, vaikka eihän sitä taaskaan kukaan kentällä edes punninnut.

Keskiviikkona hyvästelimme (jälleen kerran) Suomen ja testattuamme lentokenttäjunan hyppäsimme Norwegianin siiville. Prahan kentällä noudimme allemme vuokra-auton ja pienen eksymisen jälkeen löysimme hotellillemme. Lähiravintola oli onneksi vielä auki ja täytimme vatsamme ihanan murealla gulassipadalla ja paikalliselle oluella. Kyllä ne tsekit vaan osaa!

Kippis!

Seuraavat kaksi viikkoa vietämmekin sitten tien päällä Tsekkejä, Saksaa ja Itävaltaa kierrellen.

—–
Viikkoyhteenvetoni on kuvitettu Instagram-otoksillamme. Käy kurkkaamassa, seuraa jopa!