20.-26.11.2014 Coworking Camp, Kemer, Turkki
Jälleen yksi viikko on vierähtänyt Kemerin auringossa. Tai olihan meillä pari sateista päivää. Lämpötilakin on laskemaan päin, paikalliset lomailijat kävelee rannalla jo talvitakeissa. Saksalaiseläkeläiset eivät tosin vielä ole luopuneet auringonotosta uima-asussa, keräilevät vaan auringonvarjoja tuulensuojaksi. Minäkin istuskelin rannalla sunnuntaina, kirjaa lueskellen. Aaltojen pauhu loi juuri sopivan taustamusan mielenkiintoiselle kirjalle. – Päälläni oli muuten neule, farkut ja kaulahuivi, jotka kai asettavat minut janalla saksalaisten ja turkkilaisten välimaille.
Torstaina oli tarkoitus lähteä vaeltamaan, mutta sateinen sää sai unohtamaan suunnitelmat. Iltapäivällä saatin ihan kunnon ukkosmyrsky, useampi tunti välähdyksiä ja jylinää. Eli oikein hyvä työpäivä. Perjantaina käytiin Antin kanssa kävelyllä tässä meidän pikkukylässä (tai oikeastaan hotellien ympärille syntyneessä kauppatiivistymässä). Ennen kymmentä oli hiljaista ja suurin osa paikoista kiinni. Onneksi apteekki oli sentään auki, niin sain tarvitsemani deodorantin. Näin jännää tämä meidän elämä.
Lauantaina teimme vihdoin vaellusretken. Valitsimme (saksalaisesta) opaskirjasta sopivalta kuulostavan, helpohkon puolentoista tunnin kävelyn Phaseliksen raunioille. Muuten hyvä, mutta kirja oli viitisen vuotta vanha ja sen jälkeen alueelle oli rakennettu uusia teitä ja tehty muita liikennejärjestelyjä… Ensimmäinen etappi onnistui vielä hyvin, vaikka ohjeet vähän pielessä olivatkin. Pienellä rannalla purjeveneet keikkuivat aalloilla, tuuli sekoitti hiukset ja paikallinen harppuunakalastaja nousi vedestä märkäpuvussaan. Sieltä piti alkaa merkitty vaelluspolku raunioille, mutta eipäs vaan löytynytkään. Kiipesimme kuitenkin rinteen ylös, sillä uskoimme polun jossain vaiheessa löytyvän, olihan kyseessä kapea luontokaistale meren ja tien välissä.
Löytyi tie ja löytyi rantatörmä, muttei polkua. Ja löytyi tukeva piikkilanka-aita ja rako siinä. Seuraavat tunnit kuljettiinkin sitten tien ja rantatörmän väliä, välillä piikkilanka-aidan ali kumarrellen. Joskus löytyi lupaava polku, joka kuitenkin poikkeuksetta päättyi jyrkänteelle. Eli pakko taas palata tien varteen ja yrittää seuraavaa hyvältä näyttävää polkua. Vähitellen, enimmäkseen pikatien vartta edeten, selvisimme raunioille asti. Aikaa oli kulunut tuplasti arvioitua enemmän. Seikkailu.
Phaselis oli vauras satamakaupunki Antiikin Kreikan ja varsinkin Rooman aikana. Siitä on jäljellä ihan vaikuttavat rauniot, joista vain pari osiota oli köydellä rajattu. Muualle pääsi seikkailemaan ja kiipeilemään ihan sydämen kyllyydestä. Portaita ylös, kaarikäytävien läpi, ikkuna-aukoista kavuten, leveällä kivitiellä tallustellen.
Sunnuntaina otin aamupäivän loman kannalta ja lueskelin. Iltapäivällä kaivoin jo läppärin esiin, kun ei vaan malttanut lomailla. Siitä lähtien päivät onkin taas kulunut läppärin äärellä. Niin paljon kaikkea jännää tekemistä! Olen myös vetänyt useamman työpajan tai harjoituksen. Perjantaina emännöin Pro Action Café -työpajan, jossa syntyi oikein hyviä keskusteluita ja osallistujien projektit saivat lisää tulta alleen. Niin mukavaa nähdä innostus ihmisten kasvoilla! Maanantaille taas keksin tutustumispelin, sillä viikonlopun aikana saapui useita uusia “leiriläisiä”. Ja keskiviikkoiltapäivänä kokoonnuimme melkein kaikki terassille juttelemaan parhaista diginomadikohteista. Tuuli hieman heitteli fläppejäni, mutta auringon lämmmössä oleskelu oli sen arvoista. Paljon mukavampi keskusteluympäristö kuin kokoushuone! Niin ja ei tämä nyt ihan pelkäksi työnteoksi sentään ole mennyt, useana iltana ollaan pelailtu yhdessä. Tosi mukavaa pitkästä aikaa. Ja maanantai-iltana käytiin Antalya Piano Festivaaleilla poseeraamassa punaisella matolla ja kuuntelemassa upeaa nelikätistä pianonsoittoa.
Vielä pari viikkoa jäljellä täällä Kemerissä. Mitä nyt viikonloppuna käväistään Kreikan puolella. Alkuvuodenkin suunnitelmia tuli lyötyä sen verran lukkoon, että inboxissa on lentoliput San Franciscoon 19.1. Jee! Paikoilleen asettuminen ei siis ole agendassa vieläkään.
—–
Viikkoyhteenvetoni on kuvitettu Instagram-otoksillamme. Käy kurkkaamassa, seuraa jopa!
